YK 75 vuotta: YK tarvitsee nyt maailman kansalaisten tuen Encarnacionista Espooseen

Meneillään olevaa, 75 vuotiaan YK:n juhlaviikkoa vietetään poikkeuksellisissa oloissa: koronapandemian vuoksi uutisten päähuomio ei kiinnity New Yorkissa olevaan päämajaan, vaan järjestön työtä kunnioitetaan ja ruoditaan eri puolilla maailmaa paljolti etänä mm. tempauksilla, webinaareilla ja näyttelyillä. Juhlan aihetta toki on, saihan Maailman ruokaohjelma WFP juuri Nobelin rauhanpalkinnon. 75-vuotias YK ei kuitenkaan voi jäädä eläkkeelle, ellei joku ideoi sille paremman, 193 itsenäisen valtion vaihtoehdon. YK:ta (tai EU:ta) on niin helppo kritisoida, toki usein aiheestakin, mutta YK:n populististen arvostelijoiden joukosta ei ole kuultu rakentavia ehdotuksia järjestön korvaamiseksi jollain toisella organisaatiolla. YK:n sisällä on kuitenkin käynnissä byrokratiaa ja päällekkäistoimintaa vähentävät reformit, joista harvoin uutisoidaan.YK tarvitsee nyt maailman kansalaisten tuen Encarnacionista Espooseen – sen verran huolestuttava on maailmantilanne tänä suurvaltaristiriitojen ja rikkaiden maiden kansallisen itsekkyyden aikana. Nythän autoritaariset johtajat haastavat YK:n edustamaa multilateralismia ja sääntöpohjaista maailmanjärjestystä.Samalla koronan negatiiviset vaikutukset näkyvät jo mm. äärimmäisen köyhyyden kasvussa, tasa-arvokysymyksissä ja koulutuksessa, taloudesta inhimillisistä menetyksistä puhumattakaan. Juuri pandemian pitäisi osoittaa, että kulkutaudit, ilmastonmuutos, biodiversiteetti ja suurten tapahtumaketjujen juurisyyt voidaan käsitellä tehokkaimmin vain monenkeskisesti YK:n ollessa siihen parhaan foorumin.Koronan vaikutusten takia koville joutuvat YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat tällä juhlaviikolla näkyvästi esillä ympäri maailman, ja Espoolla on kunnia olla esillä yhtenä johtavana kestävän kehityksen kaupunkina, vaikka ensisijainen vastuu Agenda 2030:n toimeenpanosta onkin valtioilla. Suomessa Espoo ja Turku ovat jo laatineet raportit siitä, miten kaupunki voi parhaiten edistää asukkaiden elinympäristön ja elinkeinojen kestävää kehitystä mm. alueellisesti toteutettavilla ilmastotavoitteilla.YK:n agenda 2030:n kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaankin paikallishallinnon, yksityissektorin, kansalaisyhteiskunnan sekä kansalaisten laajaa osallistumista, ja tässä erityisesti nuorten panos on tärkeä.Ilahduttavaa on se, että Suomen kehitysyhteistyö on linjassa YK-sitoumuksen kanssa, eikä kehitysyhteistyön määrärahoja näillä näkymin toivottavasti leikata. Tavoitteita, jotka tunnetaan englanniksi nimellä SDG (Sustainable Development Goals), on kaikkiaan 17, ja YK:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet edistämään agendaa kokonaisuudessaan.Noilla tavoitteilla pyritään kattamaan ihmisten ja biodiversiteetin hyvinvoinnin kannalta kaikkein suurimmat ongelmat. Keskiössä ovat mm. rauha ja turvallisuus, ympäristön hyvinvointi ja talouskasvun oikeudenmukainen jakautuminen.Globalisaatio ja maahanmuutto tulevat pandemian pahimman vaiheen jälkeenkin olemaan luonnollista jatkumoa kaikkialla maailmassa, myös entistä monikulttuurisemmassa Espoossa, missä julkisia palveluja tarjotaan asukkaille nyt myös englanniksi.Siinä missä pienet, köyhät valtiot saavat äänensä kuuluville YK:ssa, Espoo toimii kaukaa viisaasti kuullessaan kulttuuriamme rikastuttavien maahanmuuttajien ääntä ja hyödyntäessään yhteistyössä heidän osaamistaan ja voimavarojaan tehokkaalla kotouttamispolitiikalla.Kansainvälistä YK:n päivää vietetään lauantaina 24.10.Rauli Virtanenkaupunginvaltuutettu