Valtuuston vuoden viimeinen kokous: valinnanvapauslain kritiikkiä ja jaettua huolta lastensuojelusta

Kaupunginvaltuusto kokoontui maanantaina 11. joulukuuta vuoden viimeisen kerran. Tärkeimmät ja samalla valtuutettuja eniten puhuttaneet asiat olivat vuoden 2017 kolmas osavuosikatsaus eli tieto siitä, miten kaupungin talous ja tavoitteet ovat toteutuneet sekä Espoon kaupungin antama lausunto niinsanotusta valinnanvapauslainsäädännöstä.

Espoon lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslainsäädännön luonnoksesta on hyvin kriittinen. Valinnanvapauslainsäädäntöä on kyseenalaistettu laajasti, ja vaikuttaa ilmeiseltä, että sen hyväksyminen nykymuodossaan johtaisi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen heikentymiseen.

”Espoo on huolissaan sote-uudistuksen alkuperäisten tavoitteiden toteutumisesta”, kaupungin lausunnossa todetaan. Ja: ”Espoo on erityisen huolissaan asukas- ja asiakaslähtöisyyden unohtumisesta.”

Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Inka Hopsu tiivisti Vihreiden lainsäädäntöä kohtaan kriittisen kannan seuraavasti: ”Uudistuksen toteuttaminen lähes ilman vaiheistusta koko maassa samanaikaisesti sisältää suuria riskejä. Espoo on jo aiemmissa lausunnoissa esittänyt mahdollisuutta edetä vaiheittain peruskoulu-uudistuksen tapaan. Heikkoa esitystä ei kannata väen vängällä viedä eteenpäin.”

”Suunnitelma on kääntynyt alkuperäisiä tavoitteita vastaan. Kustannukset uhkaavat karata käsistä erityisesti erikoissairaanhoidon päivystysjärjestelyjen osalta, palvelujärjestelmä pirstaloituu tämänhetkisestä ja perustason palvelujen saatavuus syrjäseuduilla voi heikentyä nykyisestä”, totesi puolestaan Helka Hosia. Hän työskentelee Espoon Sairaalassa ja on myös HUS:in hallituksen jäsen.

Keskustelua käytiin pitkään ja lopulta lausunto hyväksyttiin yksimielisesti – Espoon esittämään kritiikkiin yhtyivät siis myös hallituspuolueita edustavat valtuutetut.

Vuoden 2017 kolmannessa osavuosikatsauksessa ilmeni joitakin merkittäviä puutteita. Esimerkiksi lasten ja nuorten sijoitusten ja kiireellisten sijoitusten osuus on kasvanut edelleen, vaikka tavoite on ollut päinvastainen. Lisäksi tulostavoite, että nuoret kokevat itsensä merkityksellisenä osana yhteiskuntaa, ei näytä toteutuvan.

Tähän liittyen Pinja Nieminen kiitteli puheenvuorossaan sitä, että kaupungin viime viikolla hyväksyttyyn budjettiin tehtiin tarpeellisia lisäyksiä: ”Olen erittäin tyytyväinen siihen, että päätimme lisätä ensi vuoden talousarvioon resursseja muun muassa lasten- ja nuorten mielenterveyspalveluihin, kouluterveydenhuoltoon ja aikuissosiaalityöhön. Lastensuojelun tarvetta tulee nimenomaan ehkäistä moniammatillisesti ja peruspalveluita vahvistamalla.”

Mikki Kauste muistutti, että Espoossa tehdään lastensuojelun eteen hyvää työtä. ”Täällä on paljon kokeneita, erinomaisia työntekijöitä.” Hän teki myös yksimielisesti hyväksytyn toivomuksen: ”Valtuusto toivoo, että selvitetään pikaisesti lastensuojelun asiakasmäärien per työntekijä riittävyys ja mahdollisuudet henkilöstömäärien saattamiseksi sosiaali- ja terveysministeriön suosittelemalle tasolle.”

Noora Koponen toi esiin, että lastensuojelussa on ensiarvoisen tärkeää, että sosiaalityöntekijää kohden oleva asiakasmäärä on sellainen, että ongelmatilanteet kyetään tunnistamaan, ja selvittämään, juuri kyseisen lapsen ja perheen tarpeiden mukaisesti.

”Lastensuojelun monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan tiivistä yhteistyötä perheiden, päiväkotien ja koulujen, nuorisotoimen ja järjestöjen, työllisyyspalveluiden, asumispalveluiden sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden välillä”, summasi sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Saara Hyrkkö.

Nuorisovaltuuston puheenjohtaja Nora Nevalainen oli läsnä viimeisessä kokouksessaan ja käytti puheenvuoron alle 25-vuotiaiden espoolaisten työttömyydestä, joka on laskenut huomattavasti: ”Tähän liittyy kuitenkin myös tilastoharhoja, kuten osavuosikatsauksesta käy osittain ilmi”, Nevalainen kertoi ja antoi esimerkin ns. nollasopimusten käytöstä.

Työllisyyttä sivuttiin myös keskustelussa, joka käytiin koskien työllisyyspalvelujen siirtoa konserniesikuntaan. Lokakuun lopussa Espoossa oli työttömiä yhteensä liki 12 000, joista alle 25-vuotiaita noin 1000. Pitkäaikaistyöttömiä oli lähes 4600.

”Vuoden takaiseen verrattuna työttömien määrä on vähentynyt, mutta pisimpään työttömänä olleiden tilanne ei ole parantunut. Vihreiden ryhmä on huolissaan siitä, miten kaikille pitkäaikaistyöttömille voidaan taata riittävät palvelut työllistymisen tukemiseksi”, Tiina Elo tiivisti.

Valtuusto hyväksyi kokouksessa Uusikummun koulun hankesuunnitelman eli 1960-luvulla valmistuneen toimistorakennuksen muuttamisen alakouluksi. Koulun pitäisi valmistua vuonna 2019, jolloin se toimisi ensin Jousenkaaren koulun väistötilana.

Mari Anthoni totesi puheenvuorossaan, että Tapiolan alueella tarvitaan kiireellisesti koulutiloja. ”Uusikummun koulu toivottavasti valmistuu aikataulussa ja osoittautuu toimivaksi ja turvalliseksi. Samaan aikaan on kuitenkin kiirehdittävä sekä Jousenkaaren että Aarnivalkean koulujen tilanteiden ratkaisemista.”

Valtuusto hyväksyi Kulmakorven, Palokärjen ja Kaskihaan asemakaavat. Viimeksimainitussa Vihreiden ryhmä esitti palautusta ekologisiin viheryhteyksiin vedoten. Palautusesitys hävisi, ja keskustelu laajeni käsittämään alueen joukkoliikenneyhteyksiä: ”Luontoyhteyksien ja liikenneturvallisuuden säilyttäminen kaavan yhteydessä on vaikeaa. Näihin asioihin on kiinnitetty myös huomiota saaduissa muistutuksissa”, Tiina Pursula perusteli Vihreän ryhmän näkemystä.

”Kaupunginhallitus otti kantaa toimivan joukkoliikenneyhteyden luomiseksi Olarin suuntaan. Kaava-alueelta tällä hetkellä Olarin suuntaan kulkeva linja 195 lopetetaan 3.1.2018. Lisärakentaminen vaatii nykyistä paremmat, ei huonompia joukkoliikenneyhteyksiä”, Pursula lisäsi.

Valtuuston viimeistä edellisessä kokouksessa torstaina 7. joulukuuta jätettiin pöydälle valtuutettujen tekemät budjettiin liittyvät toivomukset. Ne hyväksyttiin nyt pääosin yksimielisesti. Eräs vihreille tärkeä voitto oli kokoomuksen riveistä tehdyn, asemakaavamääräyksien ideologiseen karsimiseen tähtäävän toivomuksen hylkääminen selvin äänin.

Lopuksi valtuusto totesi, että Westendiin nousi valtuustoaloitteen johdosta kuntoportaat suorastaan silmänräpäyksessä. Seuraavat sitten Suvelaan tai Matinkylään?