Valtuuston kokous 26.4.2021: Karhusaari, esteettömyys, kestävä kehitys, Veikkaus ja kouluväkivalta
Espoon valtuuston kokouksessa 26.4. hyväksyttiin Esteettömyysohjelman loppuraportti ja keskusteltiin vilkkaasti valtuustoaloitteista ja -kysymyksistä.
Espoon kaupunginvaltuuston huhtikuun kokous oli monin tavoin hiukan poikkeuksellinen, sillä pääosaan nousivat valtuutettujen tekemät valtuustoaloitteet ja -kysymykset ja kaikki päätösasiat sekä toivomukset hyväksyttiin yksimielisesti ilman äänestyksiä, tai soraääniä. Harvinaisen hyvähenkisessä kokouksessa hyväksyttiin lisäksi Esteettömyysohjelman loppuraportti sekä pieni Tapiolan jalkapallostadionin kaavaan liittynyt tekninen asia.
Aloitteista ja kysymyksistä suuri osa oli meidän vihreiden tekemiä, mikä kertoo ryhmämme aktiivisesta toiminnasta meille ja kuntalaisille tärkeiden asioiden puolesta.
Valtuusto keskusteli vilkkaasti ja hyväksyi Esteettömyysohjelman 2017-2020 loppuraportin
Esteettömyysohjelman loppuraportti kuvaa esteettömyyden edistymistä Espoossa vuosina 2017-2020. Loppuraportin havaintoja ovat, että koko ohjelmakauden jatkuneella voimakkaalla kaupunkikehityksellä on ollut kaksijakoinen vaikutus esteettömyyteen; samalla kun kaupunkikeskusten laajat rakennustyömaat ja joukkoliikenneuudistus ovat heikentäneet esteettömyyttä, uusien esteettömien tilojen ja asuntojen määrä on lisääntynyt Espoossa. Esteettömyyden merkitys kasvaa entisestään tulevaisuudessa, kun väestö ikääntyy. Painopiste esteettömyyskäytännöissä laajenee rakennetusta ympäristöstä palveluiden toiminnalliseen esteettömyyteen. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen esteettömyyden toteutumisen rinnalle nousevat esimerkiksi opastuksen ja saattoliikenteen kehittäminen sekä käyttäjälähtöiset toimintamallit palveluiden suunnittelussa.
Noora Koponen kiitti vaikuttavassa puheessaan kaupunkia siitä, että meillä Espoossa on esteettömyysohjelma, jonka myötä kaupunki haluaa edistää ja vahvistaa esteettömyyden toteutumista laaja-alaisesti eri osa-alueilla. Koposen mukaan raportissa on ansiokkaasti kiinnitetty huomiota myös moniin epäkohtiin mm. rakentamisessa ja palveluissa. Vammais- ja esteettömyysasioihin syvällisesti perehtynyt Noora, joka on itse erityislapsen äiti, sanoi korona-ajan haasteineen ja rajoituksineen tarjonneen jokaiselle kokemuksen siitä, miltä tuntuu, kun maailma ympärillä on esteellinen. Kun itse ei voi enää määrittää sitä, saako lapsi koulussa riittävästi tukea, voiko nähdä ystäviään silloin kun haluaa tai päästä lääkäriin tai terapiaan. Tämä kaikki on arkipäivää heille, joilla on erilaisia tuen tarpeita arjessaan. Myös toimivan ja selkeän viestinnän merkitys on korostunut.
Noora päätti puheensa muistuttamalla, että esteettömyys on myös aistiesteettömyyttä, asenne-esteettömyyttä ja sosiaalista esteettömyyttä. "Nämä meidän tavoitteistamme vielä puuttuvat. Sillä lopulta on kuitenkin niin, että osallisuus toteutuu vasta silloin, kun jokainen meistä on valmis muovaamaan omaa maailmaansa."
Tiina Elo puhui esteettömyysohjelmasta ohjelmatyön ja osallisuuden näkökulmasta korostaen, että ohjelmatyöllä on tärkeä rooli kaupungin organisaatiossa. Ohjelmien ansiosta luottamushenkilöt pääsevät seuraamaan ohjelmatyön etenemistä ja tavoitteiden toetutumista. "Esteettömyyden edistäminen kuuluu kaupunkiorganisaatiossa kaikille, mutta sen lisäksi on tärkeää, että kaupungissa on oma esteettömyysasiantuntija, jonka päätyönä on koordinoida esteettömyystyötä sekä varmistaa, että kaupungissa on riittävä osaaminen ja ymmärrys esteettömyydestä." Tiina totesi, että esteettömyyden ja osallisuuden toteutumiseksi on tärkeää sekä jatkaa ohjelmatyötä että laajentaa esteettömyyden käsitettä.
Karhusaaren kehittäminen vetovoimaiseksi kohteeksi kulttuurihistorialtaan arvokasta ympäristöä sekä luontoa vaalien ja hyödyntäen sai valtuuston laajan tuen
Pääsimme viimein käsittelemään jo kolmesti ajan puutteen vuoksi pöydälle jätettyä yhdessä Henna Partasen kanssa tekemääni aloitetta "Karhusaaresta vetovoimainen kohde kulttuurihistorialtaan arvokasta ympäristöä sekä luontoa vaalien ja hyödyntäen". Pitkä matka on kuljettu muutaman vuoden takaisista ajoista, jolloin Karhusaarta uhkasivat massiiviset uudisrakentamissuunnitelmat ja kaavamuutokset. Pitkään saimme myös odottaa aloitteemme käsittelyä, mutta sitäkin hienompaa oli päästä hyvässä hengessä keskustelemaan, etenkin kun asiat jo edenneet toivomaamme suuntaan. Tavoitteita tukevat nyt myös useat valtuuston yksimielisesti hyväksymät toivomukset.
Omassa puheenvuorossani korostin, että aivan Keilaniemen kupeessa ja Rantaraitin varrella sijaitsevasta luonnonkauniista Karhusaaresta ja sen hyvin arvokkaista rakennuksista sekä puutarhasta voi saada erittäin vetovoimaisen kohteen, joka tuo Espoolle tuloja, työpaikkoja ja positiivista näkyvyyttä. Suunnittelu ja toteutus tulee tehdä Espoo-tarinan hengessä asukkaita ja nykyisiä käyttäjiä kuunnellen ja kunnioittaen sekä erilaisten toimijoiden osaamista ja aktiivisuutta hyödyntäen.
Alueelle on ideoitu hyvin monipuolisesti erilaisia toimintoja, jotka voi käynnistää nopeasti ja moni taho on jo ilmaissut kiinnostuksensa olla kunnostamassa rakennuksia esimerkiksi tilojen käyttöoikeutta vastaan. Tarvitaan vain taho, joka vastaa kokonaisuudesta – ja sen on oltava Espoon kaupunki. Pienestä alusta voi nopeasti kasvaa jotain suurta ja ainutlaatuista. Suomessa on paljon hienoja esimerkkejä siitä, kuinka vanhoja miljöitä ja rakennuksia on otettu taiteen ja kulttuurin käyttöön ja näyttelyistä ja tapahtumista on muodostunut paikkakunnan tunnusmerkkejä ja vetovoimaisia vierailukohteita.
Päätin puheeni kannustavaan vetoomukseen: "Mahdollisuuksia, suunnitelmia ja tahtoa on, nyt Karhusaaren kunnostamisessa ja kehittämisessä on viimein päästävä tekoihin!" Tavoitteiden saavuttamista vauhdittaakseni tein seuraavat kolme toivomusta, jotka valtuusto suureksi ilokseni hyväksyi yksimielisesti:
- "Valtuusto toivoo, että Karhusaaren rakennusten vuokrausastetta pyritään nostamaan ja alueen elinvoimaa taiteen, kulttuurin ja vapaa-ajan paikkana sekä matkailukohteena kehitetään luonto- ja kulttuurihistoriallisia arvoja kunnioittaen hyvässä yhteistyössä alueen toimijoiden, yritysten, yhdistysten ja kuntalaisten kanssa."
- Valtuusto toivoo, että kaupunki pyrkii aktiivisesti ottamaan kokonaisvastuun Karhusaaren alueen ja toimintojen kehittämisestä kaupungin eri toimialojen, yritysten, oppilaitosten ja kolmannen sektorin toimijoiden hyvässä yhteistyössä ja aktiivisessa vuorovaikutuksessa.
- Valtuusto toivoo, että aluetta kehitetään sosiaalisesti, kulttuurisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla mm. erilaisilla kumppanuusmalleilla. Valtuusto toivoo, että kaupunki on hyvä yhteistyökumppani ja mahdollistaja uudenlaisille toimijoille ja toimintatavoille.
Toivomuksiani ehti ensimmäisenä kannattamaan aloitteen toinen tekijä Henna Partanen, joka puhui Karhusaaren kehittämisen haasteista ja mahdollisuuksista ennen kaikkea tila- ja asuntojaoston puheenjohtajan roolissa. Henna kertoi koollekutsumastaan luottamushenkilöiden, Karhusaaren taiteilijoiden edustajien sekä kaupungin tilapalveluiden ja kulttuuritoimen viranhaltijoiden yhteisestä keskustelutilaisuudesta, missä pyrittiin edistämään yhteistyötä ja yhteisymmärrystä mm. Karhusaaren tilojen käytöstä ja vuokraamisesta. "Mielestäni saimme avattua monia lukkoja, joita toiminnan kehittämisen tiellä on ollut", sanoi Henna ja jatkoi kertomalla vihreiden ansiosta Karhusaaren rakennusten kunnostamiseen budjettiin saaduista rahoista. Rakennusten kunnostaminen etenee myös vuosikorjaustyönä.
"Jotta alueen kaikki rakennukset saataisiin kunnostettua, rahaa tarvittaisiin vielä pari miljoonaa lisää. Toivonkin, että tuleva valtuusto näkisi alueen säilyttämisen ja kehittämisen niin merkittävänä, että tällainen raha löytyisi", sanoi Henna. Samalla hän muistutti, ettei läheskään kaikki etsi priimakuntoisia tiloja. Koska rahaa kaikkien rakennusten kunnostamiseen ei ainakaan nyt riitä, on tärkeää, että aloitevastauksen mukaan tiloja voidaan vuokrata sellaisessa kunnossa kuin ne nyt ovat. "Tämä on tärkeä asenteenmuutos kaupungilta". Puheensa lopuksi Henna korosti, ettei Karhusaaren elävöittämisessä kuitenkaan ole kyse vain tiloista. "Kaupungilta tarvitaan koordinointia, jotta asukkaat, yhdistykset ja yritykset saavat tarvitsemaansa apua ideoiden eteenpäin viemisessä Tämä työ onkin jo käynnistymässä ja tätä yhteistyötä pitää jatkaa tulevaisuudessakin", kiteytti Henna Partanen.
Risto Nevanlinna korosti omassa asiantuntevassa puheenvuorossaan Karhusaaren ainutlaatuisia luontoarvoja ja niiden vaalimisen tärkeyttä. "Karhusaaressa on säilynyt suojeltujen, kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten läheisyydessä pala Etelä-Espoon hienoimpiin kuuluvaa luonto- ja virkistysaluetta. Karhusaaren luontoa ei tarvitse sen kummemmin hoitaa – mutta rakennukset tarvitsevat huolenpitoa ja siihen rahaa", Risto sanoi ja teki toivomuksen:
"Valtuusto toivoo, että virkistyskäytön lisääntyessä kaupunki ohjaa liikkumista Karhusaaressa esimerkiksi opastein kulumiselle herkkien luontoarvojen turvaamiseksi."
Johanna Karimäki ehti ensimmäisenä kannattaa Riston toivomusta ja puhui viisaasti ja omakohtaisesti Karhusaaren haavoittuvaisesta ja herkästä luonnosta sekä luontoarvojen vaalimisen tärkeydestä. "Karhusaari on harvinainen paikka, missä luonto ja kulttuuri tulevat todella iholle", sanoi Johanna.
Kestävän kehityksen budjetointi ja ilmastovaikutusten arviointi etenee
Tärkeiden vihreiden arvojen ja tavoitteiden käsittely jatkui, kun käsittelimme Tiina Elon ja Saara Hyrkön aloitteen "kestävän kehityksen budjetoinnista ja ilmastovaikutusten arvioinnista kaupungin päätöksenteossa".
Aloitteessa esitetään, että kaupungin taloussuunnitelmaan sisällytetään kestävän kehityksen periaatteet, osana kaikkea päätöksentekoa arvioidaan ilmastovaikutukset ja yhdessä muiden kaupunkien kanssa kartoitettaisiin edellä mainittuihin asioihin malleja.
Tiina Elo tiivisti olennaisen napakassa puheenvuorossaan: "Elämme maailmassa, jossa ilmastonmuutoksen torjunta ja luontokadon pysäyttäminen ovat ihmiskunnan kohtalon kysymyksiä. Taloudellinen kestävyys on viime kädessä täysin riippuvainen siitä, miten me näiden uhkien torjunnassa onnistumme. Siksi on välttämätöntä ja taloudellisesti viisasta, että otamme Espoossakin ekologisen kestävyyden kaiken toiminnan lähtökohdaksi. Espoossa tehdään paljon ilmasto- ja kestävän kehityksen työtä, mutta työn vaikuttavuutta on parannettava, jotta saavutamme hiilineutraaliustavoitteen 2030. Nyt suunnitellut toimet eivät riitä, vaan lisätoimia tarvitaan. On myös varmistettava, että kaupungin organisaatiosta löytyy riittävää osaamista ilmastovaikutusten arviointiin ja kestävän kehityksen budjetoinnin valmisteluun", Tiina vaati.
Tiina myös harmitteli aloitteeseen vastaamiseen kulunutta käsittämättömän pitkää aikaa: "On harmillista, että tähän valtuustoaloitteeseen vastaaminen on kestänyt yli kaksi ja puoli vuotta. Jos vastaus olisi saatu puolen vuoden määräajassa, olisimme voineet ripeämmin kehittää toimintaa."
"Vaikka paljon hyvää työtä jo tehdään, tiedämme, että kaupungin suunnitellut ilmastotoimet eivät riitä hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseen. Lisää toimia tarvitaan", sanoi Tiina ja teki asiaa vauhdittaakseen yksimielisesti hyväksytyksi tulleen toivomuksen:
"Valtuusto toivoo, että kestävän kehityksen budjetointi otetaan mahdollisimman pian osaksi kaupungin talouden suunnittelua ja että sitä kehitetään yhdessä kaupungin henkilöstön kanssa, riittävä osaaminen varmistaen.”
Aloitteen toinen tekijä Saara Hyrkkö muistutti innostavassa puheessaan kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n ja tutkijoiden vakavasta viestistä: Ihmiskunta ja erityisesti päättäjät ovat valinnan edessä. Joko päätämme toteuttaa nopeita päästövähennyksiä tai kannamme vastuun katastrofeista, jotka voimistuva ilmastonmuutos tuo mukanaan.
"Toivoa on, mutta tekoja tarvitaan. Niitä tarvitaan kipeästi", Saara sanoi ja jatkoi "Espoolla on Suomen toiseksi suurimpana kaupunkina vastuu ja mahdollisuus toimia ilmastonmuutoksen torjunnan suunnannäyttäjänä. Ilmaston kannalta kestäviä päätöksiä syntyy todennäköisemmin, jos päätösten ilmastovaikutukset ovat tiedossa päätöstä tehtäessä. Siitä lähti ajatus tähän aloitteeseen. Ilmastovaikutusten arvioinnin pitäisi olla systemaattista ja ennen kaikkea ekologisen kestävyyden näkökulmien tulisi näkyä kaupungin taloussuunnittelussa."
"Ilmastonmuutosta on mahdollista lähestyä ongelmien tai toiveikkuuden näkökulmasta. Ensimmäistä tarvitaan, jotta ymmärrämme tilanteen vakavuuden. Toista tarvitaan, jotta jaksamme ponnistella muutoksen eteen", Saara sanoi ja vetosi: "Meidän on Espoossa syytä olla ylpeitä, jos pystymme olemaan osa ratkaisua. Mutta itsetyytyväisyyteen meilläkään ei ole varaa."
Jyrki Kasvin kysymys Espoon varautumisesta Veikkaus Oy:n tuotoilla tuettujen kolmannen sektorin palveluiden supistumiseen
Vihreille tärkeiden asioiden ja vaikuttavien vihreiden puheenvuorojen suora jatkui, kun käsittelimme vihreiden Jyrki Kasvin kysymyksen Espoon varautumisesta Veikkaus Oy:n tuotoilla tuettujen kolmannen sektorin palveluiden supistumiseen. Jyrkin kysymyksessä tuodaan esille, että kolmannen sektorin toimijat täydentävät kaupungin palveluita etenkin sosiaali-, nuoriso- ja liikuntapalveluiden osalta. Lisäksi todetaan, että järjestötoimintaa rahoitetaan merkittävästi Veikkaus Oy:n rahapelien tuotoista maksettavilla avustuksilla.
Puheessaan Jyrki muistutti: "Veikkaus on ollut meidän poliitikkojen erityisessä suojeluksessa vuosikymmenten ajan. Veikkaus on tarjonnut budjettikehysten ulkopuolelta rahaa, jota me olemme voineet käyttää kaikenlaiseen kivaan. Moni vaalilupaus on lunastettu veikkauksen tuotoilla. Viime vuosina on alettu kuitenkin kiinnittää yhä kriittisempää huomiota Veikkauksen tulolähteisiin, erityisesti rahapeliautomaatteihin, jotka ovat vallanneet kauppojen, kioskien ja huoltamoiden eteiset. Monet peliautomaattien suurpelaajat ovat pienituloisia, ihmisiä - joilla ei todellakaan olisi varaa pelata vähiä varojaan."
Viisaassa ja pysäyttävässä puheessaan Jyrki teki rinnastuksen: "Rahapeliautomaatit voikin nähdä Robin Hoodin antiteesinä. Ne vievät rahat köyhiltä ja antavat ne mm kansallisoopperalle, poliittisille nuorisojärjestöille ja espoolaisille urheiluseuroille.... Rahapeliriippuvuus on sairaus. Moni eläkeläinen jättää ruoat ostamatta, jotta rahaa riittäisi pelaamiseen."
Jyrki totesi, että riippuvuus on usein hallittavissa, jos riippuvainen ei jokaisella kauppareissullaan törmää peliautomaatteihin. Siksi rahapeliautomaatit halutaan pois kauppojen eteisistä.
Yhtälö on vaikea: Veikkauksen tuotoilla rahoitetaan monia tärkeitä ja arvokkaita asioita, mutta niiden rahojen hinta on ongelmapelaajille, heidän läheisilleen ja yhteiskunnalle kova. Mikäli peliautomaattien tuotot vähenevät, vähenevät myös monen espoolaisen toimijan, erityisesti nuoriso-, liikunta- ja kulttuuritoimen saamat tuet.
Jyrki totesi, että kaupungin vastauksessa ongelmat tiedostetaan. Sen sijaan ei ole vastausta, miten palvelut rahoitetaan, kun Veikkauksen tuotot supistuvat. "En lähde kuitenkaan vaatimaan palautusta tai esittämään toivomuksia. Tärkein tavoitteeni on nimittäin jo saavutettu. Tämän keskustelun jälkeen kukaan meistä ei voi enää sanoa Veikkauksen tukien supistumisen tulleen yllätyksenä, sitten kun ne supistuvat", Jyrki päätti.
Valtuusto keskusteli aiheesta pitkään. Kukaan ei todellakaan nyt voi sanoa, ettei tiennyt, tai ymmärtänyt...mutta vastauksia etsimme edelleen.
Huolta ja huolenpitoa lapsista ja nuorista, koulu- ja katuväkivaltaan sekä kiusaamiseen puuttumisesta
Illan päätteeksi valtuusto keskusteli vilkkaasti monista tärkeistä lapsiin ja nuoriin liittyvistä asioista, sillä listalla oli Inka Hopsun yhdessä vasemmiston Tiina Ahlforsin kanssa tekemä "kysymys kouluväkivaltaan puuttumisesta ja turvallisuuden takaamisesta kouluyhteisöissä" sekä useampi kysymys liittyen koulukiusaamisen ehkäisyn sekä katuväkivaltaan.
Inka Hopsu totesi puheensa aluksi, että lasten ja nuorten hyvinvointi on selvästi valtuustolle tärkeä asia, sillä samasta kiusaamattomuuden ja väkivallattomuuden tematiikasta on tehty useampi aloite. Myös nuorisovaltuusto on lausunnossaan korostanut asian tärkeyttä ja sitä, että puheiden sijaan pitää syntyä tekoja.
Opettajana ennen kansanedustajan uraansa työskennellyt Hopsu puhui vahvalla kokemuksella: "On todella tärkeää, että kaikilla on tiedossa Espoon ja koulun toimintamallit kiusaamiseen, häirintään ja väkivaltaan puuttumisessa ja että malliin sitoudutaan. Positiivisena huomiona myös se, että näistä kolmesta puhutaan nyt omilla nimillään vain koulukiusaamisen sijaan. Tämä korostaa asian vakavuutta."
Inkan mukaan selkeä toimintamalli auttaa toimimaan vaikeissa tilanteissa ja koulumaailman alituisessa kiireessä. "On tärkeää, että opettajilla ja oppilailla on osaamista myös mallin mukaan toimia ja vanhemmilla tieto, mitä voidaan olettaa koulun tekevän. Sekä lasten että vanhempien tulee voida luottaa siihen, että koululla puututaan kiusaamiseen ja väkivaltaan nollatoleranssilla ja tieto tapahtuneista kulkee vanhemmille nopeasti", Inka sanoi ja nosti esiin myös tärkeän parannuskohteen: "Tärkeää on tiedostaa myös ne kohdat, joissa koulu ei pärjää yksin, vaan tarvitsee, saa ja sen tulee olla yhteydessä poliisiin, sosiaalitoimeen tai muihin ennalta sovittuihin tahoihin. Tässä kynnys kouluilla on vielä usein liian korkea."
Puheensa lopuksi Inka teki yksimielisesti hyväksytyksi tulleen toivomuksen:
"Valtuusto toivoo, että kaikki koulut ja oppilaitokset Espoossa laativat lainmukaiset omat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat, jotta kiusaamisen taustalla mahdollisesti vaikuttaviin syihin puututaan myös. Kouluja tuetaan suunnitelmien laadintaprosessissa."
Inka päätti puheensa toivomalla, että lasten ja nuorten kokemuksia seurataan vuositasolla, jotta voimme oikeasti todeta kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän vähenevän näillä toimin ja samalla voimme seurata toimintamallin toimivuutta.
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan vpj Pinja Nieminen nosti puheessaan esiin yhteisöllisyyden ja ryhmäyttämisen edistämisen, empatiaan ja erilaisuuden ymmärtämiseen kasvattamisen sekä opetuksen ja oppilashuollon resurssien tärkeyden koulujen ja päiväkotien arjessa sekä kiusaamisen ehkäisyssä.
Pinja kiitti Espoon uutta kiusaamisen ehkäisyn ohjelmaa panostamisesta lasten ja nuorten tunnetaitojen oppimiseen sekä keinoihin kertoa kiusaamisesta ja siihen puuttumisesta.
"Kiusaaminen ja väkivalta ovat asioita, jotka voivat jättää lapseen pysyvän jäljen ja vaikuttaa mielenterveyteen pitkälti aikuisuuteen asti. Kääntäen juuri päiväkodeissa ja kouluissa meillä on mahdollisuus tukea lapsia kasvamaan niin, että heistä tulee hyvinvoivia ja erilaisuutta ymmärtäviä aikuisia, jotka ruokkivat hyvää omissa yhteisöissään", Pinja sanoi ja muistutti että meillä kuntapäättäjillä on mahdollisuus vaikuttaa kaikkeen tähän.
Pinja nosti hienossa puheessaan esiin tärkeän, mutta harvemmin puhutun asian: "Ei ole sattumaa, että samat ryhmät kokevat kiusaamista lapsena ja syrjintää aikuisena. Kiusaamiseen liittyvät myös kiinteästi yhteiskunnassa vallitsevat asenteet...Tässäkin voimme kaikki tehdä osamme paremman yhteiskunnan puolesta."
***
On harvinaista, että valtuustoaloitteille ja -kysymyksille on mahdollista antaa näin paljon aikaa ennen illan myöhäisimpiä tunteja. Vilkas ja hyvähenkinen keskustelu sekä useat yksimielisesti hyväksytyt toivomukset osoittivat, että oikein käytettyinä aloitteilla ja kysymyksillä on tärkeä paikkansa valtuuston kokouksissa. Niitä tulemme käsittelemään paljon jatkossakin, sillä kokouksessa jätettiin monta uutta aloitetta.
Jälleen kerran sain myös olla todella ylpeä omasta vihreästä valtuustoryhmästämme. Meillä on aivan loistava, aktiivinen sekä monipuolisesti osaava ryhmä, joka tekee ahkerasti ja rakentavasti töitä entistä paremman kaupungin puolesta. Meihin vihreisiin valtuutettuihin ja muihin luottamushenkilöihimme saa hyvin mielellään olla yhteydessä myös kokousten välissä ja muistakin kuin juuri sillä hetkellä esityslistoilla olevista asioista. Lämpimästi tervetuloa osallistumaan ja vaikuttamaan Espoon päätöksentekoon! Kaupunki muuttuu, kun sitä rohkeasti, sitkeästi ja hyvässä yhteistyössä muiden kanssa muutetaan.
Tästä on hyvä jatkaa kohti uusia haasteita - ja kesäkuun kuntavaaleja.
Espoon kaupunginvaltuuston huhtikuun kokouksesta raportoi
Mari Anthoni