Valtuuston kokous 12.6.2017 – Espoon (valtuuston) uusi alku

Uuden valtuuston ensimmäisessä kokouksessa oli jännitystä ilmassa. Takana oli kuitenkin yksi mieleenpainuvimmista päivistä Suomen poliittisessa historiassa, kun hallituspuolueet keskusta ja kokoomus olivat tuoneet julki hallituksen mahdollisen kaatumisen. Poliittisesta myllerryksestä huolimatta valtuusto kokoontui erinomaisin mielin. Mielenkiintoista ja monipuolista keskustelua riitti. Kalajärvenkallion asemakaava, osavuosikatsaus ja segregaation torjuminen työnsivät valtuutettuja kohti puhujanpönttöä.Maanantaina, 12.6.2017, uuden valtuuston ensimmäinen kokous kirjautti itsensä kunnallispolitiikan historiankirjoihin. Uusia valtuutettuja Espoon valtuustoon valittiin kevään vaaleissa 27, mikä on yli kolmannes! Valtuutettujen keski-ikä tippui myös neljällä vuodella, ollen nyt 48. Uusi valtuusto on siis sekä nuorempi että uudempi. Poliittiset valtasuhteet myös vaihtuivat. Tässä vielä kertauksena viime vaalien lopputulema:(Lähde: Yle. Puolueiden äänestysprosentit ja paikkajaot 9.4.2017 käydyissä kunnallisvaaleissa)Uudessa vihreiden valtuustoryhmässä on siis varsinaisia valtuutettuja 17. Upea, osaava ja innostava porukka! Olen erittäin ylpeä ollessani osa tätä mahtavaa joukkoa.(Kuva: Saara Hyrkkö. Vihreät valtuutetut vuosille 2017-2021.)Valtuuston kokous alkoi liudalla vaaleja, jotka muodollisesti nuijittiin läpi kaupunginhallituksen esitysten mukaisesti. Ensimmäisenä merkittävänä vaalina käytiin valtuuston puheenjohtajan vaali. Jyrki Kasvi (vihr.) valittiin toimimaan valtuuston puheenjohtajana ajalla 1.6.2017 – 31.5.2018. Valtuuston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Markus Torkki (kok.), valtuuston toiseksi varapuheenjohtajaksi Christina Gestrin (sfp.) ja valtuuston kolmanneksi varapuheenjohtajaksi Markku Sistonen (sdp.).Nuijan varteen tarttuva Kasvi piti rakentavan kiitospuheen, jossa hän toivoi valtuutettujen kunnioittavan toisiaan, eriävistä mielipiteistään huolimatta:”Ei unohdeta juhlavuoden teemaa, Yhdessä. Vaikka olemme täällä valtuustossa monista asioista eri mieltä, me olemme nimenomaan yhdessä vastuussa espoolaisten hyvinvoinnista... ja Espoon tulevaisuudesta. Me olemme kaikki täällä siksi, että espoolaiset ovat luottaneet meille äänensä neljäksi vuodeksi. Olemme parhaiten tuon luottamuksen arvoisia kuuntelemalla toisiamme, kunnioittamalla toisiamme, toistemme mielipiteitä, ja arvoja, vaikka osa niistä tuntuisikin vierailta.”(Kuva: Espoon kaupunki. Uusi valtuuston puheenjohtajisto seuraavalle vuodelle.)Seuraavana olikin vuorossa kaupunginhallituksen vaali. Kokoomuksen Markku Markkula valittiin esitysten mukaisesti kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Vihreiden Tiina Elo jatkaa mainiota työtään kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtajana ja demareiden Maria Guzenina liittyy myös osaksi puheenjohtajistoa.(Kuva: Tiina Elo. Uusi kaupunginhallituksen puheenjohtajisto.)Muut vaalit, lautakuntiin valittavien henkilöiden osalta, menivät kaupunginhallituksen esitysten mukaisesti. Vaalien toimitus oli siis varsin ripeää.Kalajärvenkallion asemakaava muutti kuitenkin kokouksen jouhevan ilmapiirin. Keskustelua syntyi. Vihreät ovat vastustaneet asemakaavaa sen jokaisessa käsittelyvaiheessa. Vastustukseen ovat liittyneet myös Espoon ympäristökeskus ja ELY-keskus. Kalajärven asukkaat ovat ottaneet osaa keskusteluun ja lähestyneet valtuutettuja aktiivisesti. Monet ovat huolissaan Kalajärvestä ja alueen luontoarvoista, jotka kaavan mahdollistaman rakentamisen myötä olisivat vaarassa. Näihin asioihin kiteytyivät myös vihreiden valtuutettujen puheenvuorot.Risto Nevanlinna (vihr.) piti loistavan puheen asemakaavan palauttamisen puolesta. Nevanlinna muistutti varsinkin kaavan eteläosien erityisyyttä: ”Kävin ennen edellistä valtuuston kokousta kulkemassa Kalajärvenkallion kaava-alueella. Siellä oli helppo todeta, että varsinkin kaava-alueen eteläosa on aidosti arvokasta, liki luonnontilaista metsää.”Lisäksi Nevanlinna korosti muiden tahojen kielteistä kantaa asemakaavan hyväksymiseksi sellaisenaan. “Ympäristökeskus vastustaa kaavaa luontoarvojen, luonnon monimuotoisuuden ja ekologisten yhteyksien vaarantumisen vuoksi. ELY-keskus ei hyväksy kaavaa, sillä Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavan laatiminen on yhä kesken. Lisäksi asemakaavaa ei ole täydennetty riittävillä vaikuttavuusarvioilla valtuuston 2013 tekemän, huonosti muotoillun palautuksen jälkeen. Lisärakentamisen vaikutuksia herkkään Kalajärveen ei siis tunneta kunnolla.”Palautusesitys tuotiin valtuustolle, mikä kuitenkin hävisi äänestyksessä 26–47–2.Palautusesitys:Valtuusto palauttaa asemakaavaehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi siten, että:– Rakennusoikeutta vähennetään pienentämällä merkittävästi rakentamiseen osoitettavaa maa-alaa siten, että pääosa Kalajärvenkallioiden luonto- ja virkistysalueesta säilyy virkistyskäytössä.– Kaavalla mahdollistetaan nykyisille asukkaille maltillinen lisärakentamisen mm. sukupolviasumiseen. – Uuden kunnallistekniikan kuten uusien teiden tarve minimoidaan ja tutkitaan myös vaihtoehto, jossa kaupunki ei vastaa kunnallistekniikan rakentamisen kustannuksista.– Kaikissa vaihtoehdoissa on varmistettava, ettei uudella rakentamisella ole haitallisia vaikutuksia Kalajärven tilaan.– Kaavan yhteydessä tehdään selvitys kaavan toteutuksen kustannuksista ja tuotoista kaupungille, mukaan lukien kaupunkisuunnittelulautakunnan edellyttämät kaava-alueen ulkopuoliset liikenne-, hulevesi- ja viemäröintijärjestelmät aikatauluineen.(Palautusesityksen äänestys. Äänestyskartan vasemmalla olevien kahden valkoisen rivin ”äänestämättömyys” johtui teknisistä ongelmista.)Palautusesityksen kaatumisen jälkeen Tiina Elo (vihr.) piti puheen, jossa hän korosti vihreiden näkemyksiä kaavan aiheuttamista ongelmista:”Haluamme säilyttää alueen luontoarvot ja varmistaa herkän järven tilan säilymisen. Kaavan toteutus kolminkertaistaisi asukasmäärän pienen ja matalan järven valuma-alueella ja sillä olisi vaikutuksia järven vesitasapainoon.”Puheensa lopussa Elo teki hylkäysesityksen, jonka valtuusto kuitenkin äänesti nurin äänin 48-25-2.Hylkäysesitys:”Asemakaavan muutos hylätään, koska kaavan mahdollistaman rakentamisen vaikutukset Kalajärven tilaan on puutteellisesti selvitetty ja koska rakentaminen kaventaisi seudullisesti merkittävää ekologista yhteyttä Nuuksion järviylängön ja Vantaan Vestra-Petikon välillä.”Vihreät jättivät eriävän mielipiteen yhdessä muiden, yksittäisten kaavaa vastustaneiden valtuutettujen kanssa. Näin siis asemakaava etenee ja Kalajärvenkallioille rakennetaan. Runsaat yhteydenotot asukkaiden suunnalta kuitenkin osoittavat, että valituksia tullaan varmasti kuulemaan.Ilahduttavaa oli huomata, että vasemmistoliiton lisäksi kristillisdemokraattien Antero Laukkanen, kokoomuksen Kristiina Mustakallio ja perussuomalaisten Henna Kajava tukivat puheenvuoroissaan Nevanlinnan palautusesitystä ja vihreiden näkemyksiä. Toivottavasti myös tulevaisuudessa luontoarvojen tärkeys näkyy heidän päätöksenteossaan.Asian käsittelyn jälkeen yleisölehtereiltä poistui suuri joukko kuntalaisia, jotka olivat tulleet seuraamaan Kalajärvenkallion asemakaavan päätöstä. Monet varmasti pettyneenä.Osavuosikatsauksen osalta puheenvuoroja käyttivät mm. vihreiden Pinja Nieminen, Saara Hyrkkö ja Noora Koponen. Korostimme puolueena vuoden 2018 budjettineuvotteluiden yhteydessä otettavan huomioon juuri vammaispalveluiden, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon, vanhusten kotihoidon sekä nuorten mielenterveyspalveluiden varojen riittävyyden. Osavuosikatsauksen ja toimialalta pyydettyjen selvitysten jälkeen on huomattu suuria puutteita kyseisissä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Pinja Niemisen lisäysesitys hyväksyttiin äänin 11-58-6.Lisäysesitys:”Valtuusto kehottaa sosiaali- ja terveystoimea arvioimaan tammi-heinäkuun osavuosikatsauksen yhteydessä vammaispalveluiden menoarvion ylityksen tarvetta sekä tekemään arvion kuluvan vuoden talousarvion riittävyydestä vammaispalveluiden, koulu- opiskelijaterveydenhuollon, vanhusten kotihoidon sekä lasten- ja nuorten mielenterveyspalveluiden osalta vastaavien tulosyksiköiden vuoden 2018 talousarvion laadinnan pohjaksi.”Henna Partasen (vihr.) valtuustoaloite asuinalueiden välisen segregaation torjumiseksi oli lisäksi yksi esityslistan aiheista, joka herätti paljon keskustelua.Valtuutettu Partanen korosti ensimmäisessä puheenvuorossaan puutteellisia toimenpiteitä segregaation ehkäisemiseksi. ”Tein valtuustoaloitteeni, koska minusta tuntuu, että segregaatiota eli asuinalueiden eriytymistä hyvä- ja huono-osaisiin alueisiin halutaan kyllä vähentää, mutta silti konkreettiset, seurattavat toimenpiteet puuttuvat. Ne jäivät asuntopolitiikkaa lukuunottamatta puuttumaan myös aloitevastauksesta. Segregaation torjuminen ei nimittäin ole pelkkää asuntopolitiikka vaan toimia tarvittaisiin poikkihallinnollisesti. Työllisyystoimet, maahanmuuttajien kotouttaminen, syrjäytymisvaarassa olevien nuorten auttaminen, asukkaiden osallistaminen ja perhepalvelut ovat kaikki tapoja, joilla myös segregaatiota voidaan ehkäistä."Partanen jätti puheensa yhteydessä myös toivomusesityksen, joka hyväksyttiin yksimielisesti valtuustossa.Toivomusesitys:"Valtuusto toivoo, että kaupunki perustaa lähiöprojekteja, joissa yhteistyössä kaavoittajien, asukkaiden ja kyseisen alueen toimijoiden kanssa suunnitellaan, miten alueen vetovoimaa voitaisiin parantaa ja parhaita ideoita viedään eteenpäin."Vihreiden valtuustoryhmästä aiheesta puhuivat Partasen lisäksi mm. Mari Anthoni, Pinja Nieminen ja allekirjoittanut.Pinja Nieminen korosti omassa puheenvuorossaan koulujen välisen eriarvoistumisen torjumista. Blogissa koko puhe.Omassa puheessani halusin myös tuoda vahvasti esille näkemyksen siitä, että segregaation torjumista ei tulisi käsitellä vain asuntopoliittisesta näkökulmasta.Ote puheestani:” Tutkimustenkin mukaan köyhyys ja huono-osaisuus periytyy.  Koulutuksella pystymme vaikuttamaan sosiaaliseen liikkuvuuteen ja näin huono-osaisuuden kierteestä poistumiseen. Koulutus yksin ei kuitenkaan tee autuaaksi, ja tästä haluaisinkin kertoa esimerkin:Tehdessäni kuntavaalikampanjaa turuilla ja toreilla, törmäsin usein vanhoihin koulukavereihini. Yläkoulussa olin heidän kanssaan lähtökohtaisesti samalla viivalla. Asuimme samalla alueella, olimme samassa koulussa, meillä oli samat opettajat, läksyt ja ystävät. Mutta jostakin syystä olosuhteet veivät meidät täysin eri poluille. Jos lapsen tai nuoren kotona asiat eivät ole hyvin, koulutukseen suunnatut lisäpanostukset valuvat hukkaan. Vanhempien alkoholismi, päihteet ja väkivalta muodostavat kokonaisuuden, jonka jälkeen lapsen kaikki energia menee arjessa selviytymiseen. Läksyt ja kokeet jäävät toissijaisiksi.Edellä mainituilla esimerkeillä haluankin painottaa, että asuinalueiden välisen segregaation torjumiseksi ei todella riitä pelkkä asuntopolitiikka. Kyseessä on paljon monisyisempi haaste. Espoon kaupunkina tulee tarjota jokaiselle nuorelle yhtä valoisa tulevaisuus, asuinalueestaan riippumatta. Näin voimme olla jatkossakin Euroopan kestävin kaupunki."Perussuomalaisten Arja Juvonen teki myös toivomusesityksen nuorten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä lähiöprojektien kautta. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.Esityslistan loppupäässä kuultiin vielä Johanna Karimäen (vihr.) ja Sirpa Hertellin (vihr.) puheenvuorot aloitteestaan koululuokkien maksuttomien joukkoliikennematkojen puolesta. Keskustelu ja selvittely HSL:n kanssa jatkuvat.Uuden valtuuston ensimmäinen kokous päättyi jo ennen ilta kymmentä. Osa kiitoksista kuuluu valtuuston puheenjohtajalle. Jyrki Kasvi piti huolen siitä, että esityslista koluttiin läpi tehokkaasti. Kiitos kuuluu myös valtuutetuille, jotka puhuivat vain silloin kun relevanttia sanottavaa ilmaantui.--Valtuuston kokous jäi mieleen yhteistyökykyisestä ilmapiiristä, mutta myös teknisistä haasteista. Osassa äänestyslaitteita oli ongelmia, minkä seurauksena kymmenisen valtuutettua joutui napin painamisen sijaan odottamaan ja antamaan äänensä suullisesti. Toivottavasti syksyllä laitteet ovat kunnossa, niin kuin valtakunnan toiseksi suurimman kaupungin valtuustossa olettaa saattaa.Kunnallispolitiikka jatkui jo keskiviikkona ja torstaina, kun valtuutetut kokoontuivat Korpilammelle talous- ja strategiaseminaariin. Tarkoituksena oli työstää Espoo-tarinaa, joka ohjaa ja viitoittaa kaupungin päätöksentekoa.Mahtavaa kesää kaikille!-Ekim Özdemir, vihreiden kaupunginvaltuutettu