Valtuustoblogi 8.9.

Kaupunginvaltuuston kokous alkoi huolestuneissa tunnelmissa. Uusimman osavuosikatsauksen mukaan verotulojen kasvu on heikkoa verrattuna menojen kehitykseen.

Tilanne on sillä tavalla erikoinen, että verotulojen tarkka kertymä on epäselvä valtion tulorekisteriin liittyvien ongelmien takia eli vielä emme varmuudella tiedä, missä määrin kyse on heikentyneestä taloussuhdanteesta. Kaupunginhallitus on päättänyt, että mahdolliset palvelutasoihin vaikuttavat määrärahamuutokset tuodaan päätettäväksi vuoden 2019 kolmannen osavuosikatsauksen yhteydessä ja että eri lautakuntien näkemykset on huomioitava sopeutustoimien suunnittelussa.

Vihreän ryhmän puheenjohtaja Jyrki Kasvi korosti, että vihreät eivät ole valmiita tinkimään palveluista, joihin olemme nimenomaan halunneet panostaa. Jyrki toi esille, että seuraavan vuoden taloussuunnittelu täytyy saada perustettua tätä vuotta paremmin oikeille luvuille ja arvioille.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Saara Hyrkön mukaan Espoon suurin voimavara ovat sen ihmiset. "Asukkaat, joita varten kaupunkia rakennamme ja palveluita järjestämme. Ja korvaamattoman arvokkaat työntekijämme, jotka tekevät joka päivä ammattitaidolla ja antaumuksella töitä kotikaupunkimme ja sen ihmisten puolesta."

Saara tähdensi, että päättäjien tehtävänä on pitää huolta, että tästä voimavara voi hyvin.

"Että yksikään sosiaalihuollon, terveydenhuollon tai kasvatusalan ammattilainen ei joudu tietoisesti tai tiedostamattaan pohtimaan, pitäisikö hänen käynnissä olevien sopeutusten takia kuitenkin pyrkiä tekemään enemmän kielteisiä päätöksiä, kun ihminen hakee häneltä tukea ja apua elämään, terveyteen tai opintoihin", Saara jatkoi.

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varapuheenjohtajana nyt aloittava Pinja Nieminen toivoi, että valtuusto pyrkii mahdollisimman tiukasti pitämään Espoossa kiinni opetuksen ja varhaiskasvatuksen laadusta sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudesta.

”Esimerkiksi koulunkäynnin ohjaajista säästäminen, joista pahoin pelkään, joudutaan tänäkin vuonna budjettineuvotteluissa vääntämään, ei ole kestävä tie. Lasten oppimisedellytykset tulee voida turvata ja tässä opettajien ja koulunkäynnin ohjaajien määrällä on keskeinen merkitys", Pinja sanoi.

Pinja korosti prosessien, tilakustannusten hallinnan ja muun tuottavuuden kehittämisen eteen tehtyä työtä sekä sitä, että meidän tulisi löytää nykyistä paremmin keinoja löytää säästöjä investointien eli erilaisten rakennus- ja toimitilahankkeiden toteuttamisesta kaikilla toimialoilla sekä saada nämä hankkeet pysymään nykyistä paremmin budjetissa.

Liikunta- ja nuorisolautakunnan varapuheenjohtaja Ekim Özdemir korosti kaupungin viestinnän selkeyden lisäksi kunnioittavaa vuoropuhelua luottamushenkilöiden ja virkamiesten välille. "Avoimuus ja luottamus ovat kaiken keskiössä. On tärkeää, että kipeätkin asiat viestittäisiin jatkossa selkeästi, jotta luottamus eri osapuolten välillä säilyy. Virkamiehet ja työntekijät tekevät tärkeää työtä Espoon eteen. En kannata minkäänlaista turhaa vastakkainasettelua luottamushenkilöiden ja virkamiesten välille", Ekim sanoi ja puhui varmasti koko vihreän ryhmän puolesta.

Myöhemmin illan aikana käsiteltiin lainatakauksen myöntämistä Kameleonten Ab:lle Leppävaaran urheilupuistoon rakennettavaa yleisurheilupainotteista monitoimihallia varten.

Kaupunginhallituksen jäsen Mikki Kauste sanoi, että "suunnitteilla oleva halli Leppävaaran alueelle on tervetullut ja sille tulee olemaan varmasti tarvetta ja käyttöä. Tervehdin ilolla myös sitä, että tulevalle Monikon koulukompleksille saadaan tämän toteutuessa hyvät liikuntatilat, joita kouluhankkeelle ei olla erikseen riittävissä määrin osoitettu".

Mikki toi kuitenkin esille myös hankkeeseen liittyviä huolia eli esimerkiksi sitä, että rakennuttaja on pieni toimija suhteessa projektin kokoon ja että hankkeen seurauksena nousevat tilavuokrakulut eivät saa tarkoittaa leikkauksia jonnekin muualle sivistystoimen budjettiin. Näihin asioihin tulee Mikin mukaan varautua hankkeen toteutuksessa.

Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Henna Partanen jatkoi samasta teemasta: "Olisi tärkeää, että kaikki, myös koulu palveluna .mallin mukaiset vuokrakohteet tunnistettaisiin investointiohjelmassa. Muuten rahoitamme näitä kohteita käytännössä sivistystoimen käyttömenoista." Henna jatkoi: "Meidän on valtuutettuina tärkeä ymmärtää, millä tavoin saamme rakennettua edullisimmalla tavalla kaupungin tarvitsemia tiloja. Siksi olen tila- ja asuntojaoston puheenjohtajana pyytänyt vetailua eri mallilla rakenenttujen kohteiden kulusta pitkällä tähtäimellä."

Valtuutettu Tiina Elo toi niin ikään esille ryhmän halua varmistua siitä, että hanke on vakaalla pohjalla kommentoimalla, että "kaupungin investointiohjelman ollessa todella massiivinen ymmärrän, että hankkeen ulkoistaminen kumppanille on houkutteleva vaihtoehto. Käytännössä kaupunki kuitenkin kantaa vastuun tästäkin hankkeesta. Tiina summasi ryhmän tunnot toivomalla, että "huolet osottautuvat turhiksi ja lopputuloksena on kustannustehokkaasti rakennettu urheiluhalli, jossa harrastaminen on kohtuuhintaista ilman kaupungin mittavaa subventiota."

Seuraavaksi siirryttiin poikkihallinnollisten kehitysohjelmien puolivälitarkasteluun.

Osallistuva Espoo -ohjelmaryhmän varapuheenjohtajaksi juuri siirtynyt Tiina Elo sanoi olevansa iloinen siitä, että hän pääsee nyt kehittämään asukkaiden osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia uudessa roolissa.

"Erityisen hienoa se on siksi, että tällä valtuustokaudella ohjausryhmä on päässyt tekemisessään uudelle tasolle ja tehnyt todella kiinnostavia ja innovatiivisia asioita. Suunta on oikea, mutta monessa kaupungissa ollaan edellä demokratiainnovaatioissa niin aikataulussa kuin ennakkoluulottomuudessakin. Pidän myös tärkeänä, että ryhmä on kuunnellut herkällä korvalla palautetta siitä, että monet asukkaat kokevat ettei heitä oikeasti kuulla eikä heillä ole aitoja vaikutusmahdollisuuksia. Osallistuva Espoo -ohjelmaryhmän johdolla on lähdetty rakentamaan aitoa vuoropuhelua ja etsimään uusia keinoja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi. " Toivotamme Tiinalle onnea ja menestystä uuteen tehtävään!

Innostava elinvoimainen Espoo -ryhmän varapuheenjohtaja Johanna Karimäki toi esille sitä, että työllisyyden positiivinen kehitys on merkittävästi hidastunut vuoden alusta. Johanna jatkoi: "Polarisoituvassa maailmassa Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppakiistat, brexit ja moni muu ilmiö aiheuttavat epävarmuutta. On entistä tärkeämpää panostaa Suomessa ja Espoossa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävään kasvuun ja työllisyystoimiin. Innostava elinvoimainen Espoo ohjelmaryhmän työllistämistä edistävät projektit ovat nyt tärkeämpiä kuin koskaan. Minusta niiden tulee olla loppukauden ohjelman fokuksessa." Johannan huomautti, että Espoossa on paljon korkeasti koulutettuja pitkäaikaistyöttömiä, joiden tarpeita palvelee yritysten kanssa tehty koulutus.

Johanna päätti puheenvuoronsa: "Nuorten työllistyminen on yksi keskeinen ohjelmatyön tavoite. WorkPilot mobiili-appi on tarkoitettu toimialoille lyhyiden työkeikkojen tarjoamiseen ja se oli aluksi liikunta- ja nuorisotoimen käytössä. Nyt se on päätetty ottaa kaupunginlaajuiseen kokeilukäyttöön. Hyvät hankkeet tuleekin juurruttaa osaksi koko kaupungin toimintaa. Tavoitteena on luoda työtä ja hyvinvointia työttömille, pienyrittäjille ja ihan meille kaikille espoolaisille."

Kestävä Espoo -ohjelman puheenjohtaja Sirpa Hertell kertoi, että Kestävä kehitys on Espoon strategian eli Espoo -tarinan ydin ja sen avulla turvataan edellytykset pitkäjänteiselle kestävän kehityksen työlle. ”Kestävän kehityksen ohjelmatyöllä tuetaan Espoon tavoitetta olla Euroopan kestävin kaupunki, toimia edelläkävijänä YK:n kestävän kehityksen eli SDG- tavoitteiden saavuttamisessa sekä olla hiilineutraali ennen vuotta 2030. Kestävä kehitys on keskeinen tavoite koko kaupungin organisaation toiminnassa - ja sen johtamisessa."

"Ilmastotyössä etsitään ratkaisuja, joilla on merkittäviä vaikutuksia espoolaisten arjessa, ja jotka toimivat myös referensseinä yrityksille niiden markkina-alueella. Kaupungin omalla toiminnalla voidaan taklata vain arviolta alle 10% alueen ilmastopäästöistä, joista valtaosa syntyy asumisesta ja liikkumisesta. Siksi tarvitsemme mukaan kumppaneita", Sirpa jatkoi.

Seuraavaksi käsittelimme kuntalaisaloitetta Träskandan kartanon kunnostamisesta. Valtuuston puheenjohtaja Inka Hopsu toi esille sen, että olemme historiallisen asian äärellä, koska valtuusto käsitteli ensimmäistä kertaa kuntalaisaloitetta.

Tiina Elo kiittikin Träskändan kartanon ystäviä, Espoon perinneseuraa, alueen asukasyhdistyksiä sekä kaikkia aktiiveja, jotka ovat nimien keräämisen lisäksi järjestäneet kartanon pihapiirissä kymmeniä tapahtumia, ideoineet eri tahojen kanssa kartanon tulevaa toimintaa ja kartoittaneet mahdollisia toimijoita ja rahoittajia.

Tiina teki toivomuksen, joka hyväksyttiin yksimielisesti:

“Valtuusto toivoo, että kartanon tulevaa käyttöä suunnitellaan kaupungin johdolla yhteistyössä asukkaiden, järjestötoimijoiden ja yrittäjien kanssa Aurora Karamzinin perintöä kunnioittaen siten, että kartano ja sen pihapiiri pysyvät kuntalaisille avoimina. Valtuusto toivoo, että valmistelun etenemisestä raportoidaan säännöllisesti kaupunginhallitukselle.”

Viimeisenä asiana ehdittiin vielä käsitellä valtuustokysymystä koulukuraattorien ja koulupsykologien saatavuuden turvaamisesta Espoon kaupungin oppilaitoksissa.

Vastauksessa kysymykseen kerrotaan, että kaupunki pyrkii sisällyttämään vuoden 2020 talousarvioon lisää psykologi- ja kuraattorivakansseja vastaamaan oppilasmäärien vuosittaista kasvua sekä kasvanutta palveluntarvetta.

Valtuusto keskusteli oppilashuollon resurssoinnin tärkeydestä. Apua tulisi saada riittävän nopeasti ja näiden palveluiden saatavuus pitäisi turvata nykyistä paremmin. Valtuutettu Tiina Pursula kuvasi nykytilannetta omassa puheenvuorossaan:

”Tälläkin hetkellä meillä on ainakin yksi koulu, jossa ei ole tällä hetkellä tarjolla lainkaan kouluterveydenhoitaja ja koulupsykologipalveluita. Tällaisia tilanteita ei tulisi olla lainkaan. Oppilashuolto on aivan keskeinen lakisääteinen palvelu. Se on myös juuri sitä ennaltaehkäisevää palvelua jota tulee edelleen kehittää, jotta suuremmat ongelmat voidaan välttää.”

Tiina jatkoi: ”Kuten kysymyksen vastauksessa todetaan, palvelutarve on kasvanut useasta syystä: ongelmat ovat lisääntyneet ja lisäksi erikoissairaanhoidon ja myös lastensuojelun riittämättömien resurssien vuoksi paine oppilashuoltoa kohtaan kasvaa kun lapset ja nuoret eivät saa niistä tarvitsemaansa tukea.
Tilanteessa jossa oppilashuollon palvelutarve kasvaa, on mitoituksia kasvatettava tarvetta vastaavaksi. Päättäjien on myös tärkeää saada tieto palveluiden aidosta saatavuudesta.”

Ensi vuoden talousarviota laadittaessa on pidettävä huoli siitä, että nämä vakanssit ovat budjetissa sisällä ja pyrittävä siihen, että kaupunki myös onnistuu rekrytoimaan niihin työntekijät.