Valtuustoblogi 7.12.2017

Espoon kaupunginvaltuusto kokoontui 7.12 päättämään vuoden 2018 talousarviosta. Vihreiden tavoitteista huomattavan moni päätyi lopulliseen talousarvioon. Alla otteita vihreiden valtuutettujen puheenvuoroista talousarviokokouksesta.

Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Inka Hopsu piti Vihreiden ryhmäpuheen. Hopsu kertoi, että Vihreiden neuvottelukärki oli lasten ja nuorten palveluissa eri toimialoilla. Saimmekin tärkeitä lisäyksiä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon sekä opetuksen laatuun ja kouluavustajaresurssiin.

Vihreät ei myöskään kannattanut terveydenhoitomaksujen korotuksia ja olemme iloisia siitä, että korotukset saatiin torjuttua. Olemme olleet huolestuneita pitkän taloudellisen taantuman seurauksista Espoossa ja kannamme huolta kaupungin kyvystä vastata asiakasmäärän kasvuun eri sosiaali- ja terveyspalveluissa. Aikuissosiaalityöhön saatu lisäpanostus tulee tarpeeseen.

Myös esimerkiksi vesiensuojeluun ja Länsiväylän pyöräbaanan rakentamiseen liittyvät tavoitteemme menivät budjettineuvotteluissa läpi.

Kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja, Tiina Elo avasi omassa puheenvuorossaan kaupungin investointeja ja erityisesti kouluhankkeita. Elo kertoi, että sisäilma- ja kuntotutkimuksia tehdään aiempaa enemmän ja systemaattisemmin. Elon mukaan investointibudjetin tulee joustaa tarpeen mukaan ja tarvittaessa on tehtävä lisätalousarvioita, jos koulujen elinkaarta jatkaviin korjauksiin osoitetut rahat loppuvat kesken vuoden. Yhtäkään sisäilmakorjausta ei pidä lykätä rahanpuutteen takia, Elo jatkoi.

Liikunta- ja nuorisolautakunnan varapuheenjohtaja, Ekim Özdemir halusi korostaa kyseisen toimialan merkitystä koko kaupungille ja sen väestölle. Liikunta edistää ihmisten hyvinvointia ja terveyttä ja kaupungin kannattaa panostaa lasten liikunta- ja kulttuuriharrastuksiin. Özdemir kantoi huolta lasten harrastus- ja seuramaksuista, jotka nykyisellään kasvavat vuosi vuodelta. Özdemir olikin iloinen siitä, että tässä budjetissa Liikuntapalvelut saivat 200 000 euron lisäyksen seurojen vuokra-avustuksiin. Özdemir muistutti siitä, että nuorten syrjäytymistä on torjuttava usealla eri sektorilla, myös liikunta- ja kulttuuriharrastusten avulla.

Käytin itse puheenvuoron vanhusten palveluista. On erittäin hyvä asia, että jo kaupunginjohtajan alkuperäisessä budjettiesityksessä oli lisätty vanhusten kotihoidon resursseja. Toin puheenvuorossani esille sen, että kaupungin kotihoidon toimintaa on kehitettävä sekä sen, että meidän tulee valtuustossa jatkaa keskustelua siitä, milloin vanhuksen ei ole enää hyvä asua kotona ja hänen elämänlaatunsa kannalta hän tarvitsisi raskaampaa hoivaa ja palvelut on budjetoitava tämän mukaan. Pohdin, että esimerkiksi pitkälle edennyttä muistisairautta sairastava henkilö kerta kaikkiaan tarvitsee raskaampaa hoivaa.

Myös Päivi Salli kantoi huolta vanhusten pitkäaikaishoitopaikkojen riittävyydestä. Salli toivoi, että kriteerit hoiva-asumiseen ovat oikeasti sellaiset, että ne myös mahdollistavat pääsyn hoiva-asumisen piiriin. Myös Salli nosti erityisesti esille muistisairaiden tilanteen. Salli toivoi myös jatkossa nykyistä vertailukelpoisempia lukuja kaupungin oman ja ostopalveluna tai palvelusetelillä tuotetun palveluasumisen kustannuksista. Salli pohti myös talousarviota suhteessa Espoo-tarinaan – talousarvion tulee toteuttaa Espoo-tarinan kirjauksia ja tämä vaatii selkeiden tavoitteiden ja mittareiden asettamista.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Saara Hyrkkö kiitti lisäyksistä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon, mutta muistutti, että myös esimerkiksi lastensuojelun resursseista on pidettävä huolta. Hyrkkö muistutti myös, että meidän tulee pyrkiä jättämään tämä kaupunki tuleville sukupolville entistä inhimillisenä, tasa-arvoisena ja parempana paikkana.

Kestävä Espoo -ohjelmaryhmän puheenjohtaja Sirpa Hertell puhui kestävän kehityksen puolesta ja käsitteli puheessaan muun muassa joukkoliikenteen merkitystä päästöjen vähentämisessä. Espoo pyrkii hiilineutraaliksi kaupungiksi vuoteen 2030 mennessä ja tämä vaatii mm. lisää uusia joukkoliikenteen käyttäjiä. Valtuustossa käytiin myös keskustelua joukkoliikenteen uudesta vyöhykemallista ja Hertell kertoi päätöksenteon vaiheista. Espoon konsernijaosto esitti yksimielisesti jo vuosia sitten, että kaikki Espoon raideliikenteen asemat olisivat B-vyöhykkeen sisällä, mutta tälle ei löytynyt HSL:ssa riittävää kannatusta. Työtä espoolaisille edullisempien joukkoliikenteen lipunhintojen eteen kannattaa kuitenkin Hertellin mukaan jatkaa.

Kaupunginhallituksen ja kaupungin konsernijaoston jäsen Tiina Pursula käsitteli puheessaan sitä, että talousarvion yhteydessä hyväksyimme myös kaupungin konserniyhteisöjen tulostavoitteita. Konserniyhteisöjä on Espoossa lähes 60: tytäryrityksiä, kuntayhtymiä ja osakkuusyhtiöitä. Konserniohjauksen kautta ohjataan mm. Länsimetroa, HSL:ää ja HUS-kuntayhtymää.

Konsernijaosto käsitteli tulostavoitteita useaan otteeseen, ja mukaan nostettiin taloudellisten tulostavoitteiden ja asiakas- ja asukastyytyväisyyden ja laatumittarien rinnalle myös kestävän kehityksen tavoitteita: sosiaalista ja ympäristökestävyyttä.

Pursula kertoi, että tulostavoitteissa linjattiin mm. tulostavoittteet joukkoliikenteen palvelutasolle, ja uutena asiana myös energiatehokkuudelle. Vesiensuojelun kannalta oleellinen on uusi tulostavoite jätevedenpuhdistuksen puhdistustuloksille. Kiertotaloutta tukemaan on uusi tavoite kierrätysasteen nostosta aluekeräyspisteitä kehittämällä. Ruokahävikin vähentäminen Espoo Cateringissä säästää sekä kustannuksia että ympäristökuormitusta. Nämä tulostavoitteet tekevät Pursulan mukaan hienosti todeksi Espoo-tarinan kestävän kehityksen linjauksia.

Mari Anthoni peräänkuulutti kunnianhimoa kaupungin päätöksenteossa sekä pohti ns. valtuuston toivomusten toteutumista. Anthoni halusi, että toivomuksia ja niiden vaikuttavuutta seurattaisiin nykyistä paremmin.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja Henna Partanen otti ensimmäisessä puheenvuorossaan kantaa valtuutettu Mikko Laakson (kok.) toivomukseen, jossa Laakso toivoi, että rakennuslupaharkintaan kuuluvia asioita ei tarvitsisi sisällyttää asemakaavamääräyksiin. Partanen on ammatiltaan arkkitehti ja työkokemuksensa puolesta hän oli skeptinen sen suhteen, että rakennusliikkeet rakentaisivat vapaaehtoisesti laadukasta ympäristöä. ”Mikäli laeissa ja määräyksissä ei vaadita esteettömyyttä, sitä ei tehdä. Mikäli kaavassa ei määrätä hulevesien käsittelyä tai laadukkaita julkisivumateriaaleja, sellaisia ei toteuteta. ”

Partasen mukaan rakennusvalvonnalle kaavamääräykset ovat selkäranka, jota vasten lupa-arkkitehdit voivat vaatia rakentajilta laatua. ”Esimerkiksi julkisivuja koskevia lakeja ei ole, joten kaavamääräykset ovat ainoa, johon lupaviranomainen voi vedota. ” Lopuksi Partanen toivoi, että valtuusto antaa kaupunkisuunnittelukeskuksen ja rakennusvalvonnan ammattilaisten tehdä asian suhteen työnsä ja on hyväksymättä valtuutettu Laakson toivomusta.

Toisessa puheenvuorossaan Partanen käsitteli vesiensuojelua. Partanen kiitteli talousarvion kohtaa, jossa budjettiin lisättiin yksi limnologin virka. Ripeästi toimiva kaavoitus vaatii nopeita, mutta kuitenkin huolella tehtyjä selvityksiä ja niistä laadittuja lausuntoja. Lisääntynyt rakentaminen lisää myös erilaisia hulevesiin liittyvien selvitysten tarvetta ja myös poikkeamishakemukset hulevesiviemäriin liittymisestä ovat lisääntyneet. Partanen sanoi, että ”Vesiensuojelu ja hulevesien käsittely kuulostavat kenties etäisiltä asioilta ihmisen arjessa. Sen sijaan puhtaat uimavedet, kaloista rikkaat virtavedet sekä tiet, joita ei tarvitse katkaista tulvaveden vuoksi ovat ihmisten arkeen ja vapaa-aikaan liittyviä tavoitteita ja siksi vesiensuojelutoimet ovat tärkeitä kaupungin toimivuuden ja viihtyisyyden kannalta."

Marjaana Siivola teki toivomuksen Nupurintien turvallisuuden parantamisesta. Nupurintiellä on Ämmässuon raskas liikenne ja koululaiset samalla väylällä ja kevyen liikenteen väylän rakentamista tulisi kiirehtiä.

Lopuksi valtuusto hyväksyi ensi vuoden talousarvion. Neuvottelutulosta eli talousarvioesitystä kannattivat perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki muut ryhmät.

Raportin kirjasi Pinja Nieminen