Valtuustoblogi 24.2.2025 - Johanna Karimäki

Valtuuston kokouksen 24.2.2025 asialistalla oli kasvun ja oppimisen toimialajohtajan viran täyttäminen. Valituksi tuli Merja Narvo-Akkola, joka sai lippuäänestyksessä 44 ääntä. Vihreä ryhmä toivottaa onnea ja menestystä työhön uudelle toimialajohtajalle, Merja Narvo-Akkolalle! Loppusuoran ehdokkaista kymmenien korkeatasoisten hakijoiden joukosta toiseksi eniten ääniä sai Mikko Mäkelä ja kolmanneksi Tiina Simons. Pidetään yhdessä huoli lastemme ja nuortemme laadukkaasta koulusta ja varhaiskasvatuksesta.

Seuraavana asiana oli Ennakkotieto tilinpäätöksestä 2024. Ryhmäpuheenjohtajamme Mikki Kauste nosti puheessaan kaupungin onnistumisia: ”Tulosta paransivat rahoitustuotot, jotka toteutuivat lähes 40 milj. euroa talousarviota parempana.” Mikki iloitsi myös varhaiskasvatuksen henkilöstön työtyytyväisyyden kasvusta ja omakotitalojen rakennuslupien nopeutumisesta. Lopuksi Mikki korosti ympäristötyön merkitystä: ”Erittäin tärkeää on myös, että kaupungin hiilineutraalisuustavoite edistyy aikataulussa.”

Johanna Karimäki nosti puheessaan huolen koulukiusaamisen kasvusta: ”Meillä on tärkeä tavoite ”Nollatoleranssi koulukiusaamiseen ja kouluväkivaltaan”, mikä ei ole toteutumassa. Kiusaamiseen puuttuminen on heikentynyt ja koetun kiusaamisen määrä kasvanut oppilaskyselyn mukaan. Tämän on muututtava. Kaikkien koulun aikuisten on puututtava kiusaamiseen ja toimittava sen lopettamiseksi. Osaltaan tämä on seurausta koulujen liian niukoista resursseista. On tarve lisätä yhteisöllistä työtä ja nuorisotyötä kouluissa sekä pienentää luokkakokoja.”

Kolmas valtuustoa keskusteluttanut päätösasia oli Valtuustokauden 2021–2025 poikkihallinnollisten kehitysohjelmien päättyminen. Kehitysohjelmien puheenjohtajat kertoivat ohjelmien työstä ja tuloksista. Kestävä Espoo -ohjelmaryhmän puheenjohtaja Meri Löyttyniemi esitteli ohjelman loppuraportin avainhavaintoja: ”Kuluneen valtuustokauden aikana kaupungin seitsemästä päätavoitteesta on vain yksi ollut selkeä kestävyystavoite, hiilineutraalius.” Uudella kaudella SDG- ja kestävyystavoitteet pitää näkyä huomattavasti selkeämmin koko kaupungin tavoitteenasettelussa, toimialajohdon tehtävissä ja kaikkien KPI-mittareissa, sekä budjetoinnissa, linjasi Meri jatkoehdotuksia.

Inka Hopsu käytti tulevaa valtuustokautta ohjeistavan puheenvuoron. Inkan mukaan kaupungin hyvinvointityö, joka jäi kuntien vastuulle, voisi toimia jatkossa lautakunnan alaisuudessa. Inka peräänkuulutti demokraattista päätöksentekoa, sillä tällä hetkellä viranhaltijat ovat vastanneet yhteistyöratkaisuista hyvinvointialueen kanssa.

Seuraavaksi käsittelyssä ollut Laaja hyvinvointikertomus 2022–2025 herätti valtuustossa vilkkaan keskustelun. 

Inka Hopsu esitti, että kuntien valtionrahoituksen Hyte-kerrointa voisi merkittävästi korottaa. Lisäksi Inka nosti esiin järjestöjen ja seurakuntien hyvinvointityön: ”Kuntien lisäksi järjestökenttä, kulttuuri- ja liikuntatoimijat sekä seurakunnat tekevät tärkeää työtä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Järjestöjen toimintaa on tuettava muun muassa tarjoamalla tiloja niiden käyttöön. Tarvitaan lisää kohtaamisia, koska yksinäisyys on lisääntynyt. Yksinäisyyden torjunta lisää hyvinvointia.”

Pinja Niemisen puheenvuorossa ehdotettiin seuraavan valtuustokauden hyvinvointityön painopisteisiin lisättäväksi alueellisen eriarvoisuuden torjumista: "Segregaation torjuminen vaatii riittävästi henkilöstöresurssia niihin päiväkoteihin ja kouluihin, jonka alueella väestö on sosioekonomisesti keskimääräistä huono-osaisempaa, se vaatii nuorten harrastusmahdollisuuksiin huomion kiinnittämistä koko kaupungissa, kuten myös lähiöiden hyvää kunnossapitoa ja palveluiden ja viheralueiden turvaamista, toimivaa joukkoliikennettä ja ylipäätänsä poikkihallinnollista tekemistä mukaan lukien köyhyyden torjuminen. Se on paljon muutakin kuin keskustelua siitä, minne sijoitetaan vuokra- ja minne omistusasumista, joka toki on tärkeää, mutta iso osa Espoosta on jo rakennettu."

Tiina Elo nosti esiin kaupungin osallisuustyön ja sen vahvistamisen: ”Yksi konkreettinen keino lisätä asukkaiden osallisuutta on Vihreidenkin ajama osallistuva budjetointi. Kuluneella valtuustokaudella kaupunkisuunnittelukeskus toteutti osallistuvan budjetoinnin pilotin Suurpellossa, jonka tuloksena Suurpeltoon nousi ulkokuntosali. Tämän vuoden talousarviossa linjattiin, että toimialat ottavat laajemmin käyttöön osallistuvan budjetoinnin menetelmiä. Tämä on siis valtuuston tahtotila.”

Henna Partanen korosti puheessaan, että terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on yksi kunnan lakisääteisistä tehtävistä sote-uudistuksen jälkeenkin. Lisäksi hän totesi, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on jäänyt turhan syrjään kaupungin luottamushenkilötyöstä. Henna ehdotti, että erillinen hyte-lautakunta tai jaosto tarvitaan: ” Esimerkiksi terveyden ja hyvinvoinnin järjestöavustusten myöntäminen on siirtynyt aiemmalta sote-lautakunnalta kaupunginjohtajalle virkapäätökseksi. Se tulisi siirtää takaisin luottamushenkilöille, esimerkiksi juuri hyte-lautakunnalle.” Henna korosti, että tarvitaan luottamushenkilöiden vaikuttamismahdollisuutta, miten järjestöavustuksia jaetaan. Tyhjiä tiloja pitäisi aktiivisemmin tarjottava asukkaiden ja järjestöjen käyttöön. Järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö on nostettava vahvemmin tulevalle kaudelle.

Elli Keisteri-Sipilä nosti puheessaan koulussa tehtävää, ennaltaehkäisevää päihdetyötä, jota pitäisi vahvistaa. Elli korosti: ”Päihteet lisäävät velkaantumista, tapaturmia, mielenterveysongelmia. Siksi ennaltaehkäisevää päihdetyötä tarvitaan enemmän.”

Seuraavaksi valtuustossa käsiteltiin valtuutettujen jättämiä aloitteita. Inka Hopsu käytti puheenvuoron, kun käsiteltiin Vanessa Kurrin (kok) valtuustokysymystä tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta (TUVA-koulutuksesta). Se on keino tarjota nuorille valmius hakea lukio- tai ammattikoulutukseen, korottaa peruskoulun arvosanoja sekä opiskella myös osin toisen asteen opintoja. 

Inkan Hopsu esitti valtuuston hyväksyttäväksi kaksi toivomusta: 

”Valtuusto toivoo, että selvitetään, kuinka heikon kielitaidon omaaville (ns. nollakielitaito) opiskelijoille voitaisiin toteuttaa heidän oppimistaan parhaiten tukevia ratkaisuja myös tuva-koulutuksen rinnalla ja riittävästä rahoituksesta tähän käydään valtion kanssa aktiivista vuoropuhelua.”

”Valtuusto toivoo, että myös lukio-opintoihin tähtäävät tuva-koulutukseen osallistuvat opiskelijat saavat hyvän mahdollisuuden toteuttaa ja siirtyä lukio-opintoihin jo tuva-lukuvuoden aikana.”

Ensimmäisestä toivomuksesta jouduimme äänestämään, koska perussuomalaiset vastustivat esitystä. Valtuusto hyväksyi toivomukset selvin luvuin 65–8 ja kaksi äänesti tyhjää. Jälkimmäinen toivomus hyväksyttiin yksimielisesti.

Seuraavaksi käsittelyssä oli Meri Löyttyniemen valtuustokysymys Länsiväylän liikennemelusta ja meluaidoista Westendissa ja Tapiolassa. Meri piti aloitteeseen annettua vastausta hyvänä: ”Vastauksesta oli ilahduttavaa lukea liikenteen määrän vähenemisestä Länsiväylällä, mutta tästä huolimatta meluhaittoja täytyy torjua aktiivisesti. Meluaitoja on parannettava koko kaupungissa.”

Käsittelyssä oli myös Peppi Seppälän ja Saara Hyrkön valtuustokysymys ultrapikatavaran käytön estämisestä kouluissa ja päiväkodeissa. Peppi korosti puheessaan, että on löytynyt ultrapikatavarasta haitallisia aineita, jopa lasten leluista, kynistä ja helistimistä. Emme halua altistaa lapsia kemikaalikuormalle, vetosi Peppi valtuutettuihin. 

Saara Hyrkön mukaan kertakäyttökulttuuri on lähtenyt lapasesta: ”Temu nousi viime vuonna Suomen ostetuimmaksi nettikaupaksi. Työntekijöiden oikeuksia poljetaan, luontoa kuormitetaan, tuotteissa on vaarallisia aineita. Syntyy kilpailuetu ultrapikakrääsälle vastuullisten suomalaisten yrittäjien edelle. Kaupungin pitää antaa selkeät ohjeet huoltajille ja päiväkodin henkilöstölle ultrapikatavaran käytön estämiseksi.” 

Keskustelussa Peppi esitti toivomuksen, jota Saara kannatti: ”Valtuusto toivoo, että Espoo ohjeistaa työntekijöitä ja vanhempia olemaan tuomatta ultrapikakrääsää kouluihin ja päiväkoteihin.” Toivomus hyväksyttiin yksimielisesti.

Kokouksessa jätettiin myös uusia aloitteita. Mikki Kauste ja Saara Hyrkkö jättivät valtuustoaloitteen mikrometsien lisäämisestä Espooseen. Mikrometsien hyötyjä ovat mm. suoja helteiltä, hulevesien hallinta, ilmanlaadun parantaminen ja hiilensidonta.

Meri Löyttyniemi jätti valtuustokysymyksen valtuustotalon purkamisesta, jossa allekirjoittaneet valtuutetut osoittivat tukensa valtuustotalon säilyttämisen puolesta. 

Risto Nevanlinna jätti kokouksessa kaksi aloitetta. Toisessa esitetään lisää terveysluontopolkuja Espooseen. Toinen aloite koskee luontohaittojen hyvittämistä: valtuustoaloite vapaaehtoisesta ekologisesta kompensaatiosta asemakaavoituksessa.

Meri Löyttyniemi jätti yhdessä Henna Kajavan (ps) kanssa valtuustoaloitteen rakentamisen päästöjen vähentämiseksi osana hiilineutraaliuslaskentaa ja ilmastotiekarttaa.

Kokouksessa näkyi vahvana vihreä kädenjälki. Aktiivinen ja osaava vihreä ryhmä on tärkeä toimija Espoon kaupungissa!