Valtuustoblogi 20.3.2023 - Tiina Elo
Valtuusto kokoontui tällä kertaa varsin lyhyen listan äärelle. Käsittelyssä oli valtuutettujen tekemiä valtuustoaloitteita ja -kysymyksiä.Kokouksen aluksi juhlistimme vihreiden valtuutetun Johanna Karimäen 50-vuotissyntymäpäivää. Johanna on tehnyt vaikuttavan uran poliitikkona niin Espoon valtuustossa kuin eduskunnassa. Tällä hetkellä Johanna toimii valtuutettuna, aluevaltuutettuna sekä ympäristö- ja rakennuslautakunnan puheenjohtajana. Johanna nosti kiitospuheessaan esiin kaksi tulevaisuuden tärkeää asiaa: lapset ja luonnon. Molempien puolesta hän on tehnyt ansiokasta työtä ja se työ jatkuu.Kokouksessa käsittelyssä oli Tiina Elon ja Meri Löyttyniemen valtuustokysymys kaavoitettujen Y-tonttien ennenaikaisista hakkuista ja keinoista niiden lopettamiseksi. Kyse on siitä, että esimerkiksi päiväkodille varatulta tontilta poistetaan puut ennen aikojaan, jos on riski että liito-orava asettuisi sinne asumaan. Näin toimittiin Suurpellossa.Tiina painotti, että kaupungin kasvaessa lähimetsien merkitys korostuu ja se on huomioitava paremmin kaupungin toiminnassa. On löydettävä uusia keinoja lähiluonnon vaalimiseksi myös esimerkiksi kaavoitetuilla ja tulevaisuuden käyttötarpeita odottavilla Y-tonteilla, jottei asukkaille tärkeitä lähimetsiä kaadeta ennen aikojaan.Meri viittasi aiemmin päivällä julkaistuun IPCC:n yhteenvetoraporttiin, joka kertoo, että olemme menossa reippaasti yli kahden asteen lämpenemistä. Hän kysyi, miten voi olla, ettemme Espoossa, jossa haluamme turvata ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin - ja asukkaamme tätä haluavat - pysty löytämään keinoja tarkoituksenmukaiseen luonnon varjeluun.Johanna Karimäki nosti esiin EU:n Liito-orava-Life-hankkeen, jossa selvitetään ja otetaan käyttöön hyviä toimintamalleja liito-oravan ja ihmisen yhteiselon tukemiseksi ja toivoi ratkaisuja Y-tonttien tilanteeseen tämän hankkeen kautta.Valtuusto hyväksyi yksimielisesti Tiinan esittämän ja Merin kannattaman toivomuksen, että kaupunki etsii osana luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen tähtäävän tiekartan valmistelua keinoja rakentamattomien Y-tonttien luonnon vaalimiseen niiden käytettävyys huomioiden yhdessä ympäristöministeriön ja muiden yhteistyötahojen kanssa.Kokouksen pisin ja kiivain keskustelu käytiin Rantaraitin linjauksesta Nuottaniemessä. Asiasta oli jätetty kaksi vastakkaista valtuustoaloitetta.Risto Nevanlinna totesi, että rantaraitin toteuttamisessa on noudatettu jo useiden vuosikymmenien ajan suunnitteluperiaatetta, jossa yhteinen etu on asetettu rantaraitin joissakin kohdissa yksityisen edun edelle. Suunnitteluperiaatteesta luopuminen tarkoittaisi, että asettaisimme maanomistajat Rantaraitin varrella eriarvoiseen asemaan, kun maakauppoja ja lunastuksia on jo tehty yhteiseksi hyväksi.Risto muistutti, että Nuottaniemessä on ollut Rantaraitin mahdollistava lainvoimainen asemakaava vuodesta 1989 ja että Espoo omistaa pääosin tämän vielä toteutumattoman osuuden ranta-alueesta. Nykyinen kiertoreitti on vaikeakulkuinen ja esteellinen ja kulkee asutuksen keskellä, mutta asemakaavan mukainen reitti olisi varsin helppo toteuttaa esteettömänä rantaan.Henna Partanen korosti, että aloitevastaus ei ole loppusilaus rantaraitin rakentamiselle, vaikka kaupunginhallituksen enemmistö olikin sitä mieltä, ettei Rantaraittia lähdetä tällä kaudella rakentamaan lunastusmenettelyn kautta. Vihreät eivät olleet kaupunginhallituksen enemmistön kannalla.Inka Hopsu muistutti, että nykyisestä rannassa kulkevasta asemakaavasta pidetään edelleen kiinni. Kun joistain ryhmistä väläyteltiin hyvien veronmaksajien parempaa kohtelua, Inka korosti, että kaiken kaupungin toiminnan aivan keskeinen lähtökohta on kuntalaisten kohteleminen samalla tavalla tulotasosta riippumatta.Rantaraitti on yksi Espoon arvostetuimmista luontohelmistä, joka antaa kaikille mahdollisuuden nauttia merenrannasta. Meri Löyttyniemi punnitsi yksityistä ja yhteistä etua ja painotti, että Rantaraitti on niin hieno, että se kannattaa pyrkiä viemään rantaan myös Nuottaniemen kohdalla. Asiasta jouduttiin äänestämään, kun Kari Uotila (vas) esitti aloitevastausten palauttamista siten, että niissä otetaan selkeästi kanta rantaraitin kulkemisesta rannassa, maanomistajien tasapuolisesta kohtelusta sekä voimassa olevaa asemakaavan noudattamisesta myös Nuottaniemessä. Palautus hävisi äänin 57-13, 4 tyhjää. Vihreiden ryhmä jakautui äänestyksessä. Osa kannatti palautusta, osa äänesti tyhjää.Palautuksen jälkeen päätettiin kahdesta toivomuksesta. Vihreiden ryhmä kannatti Juri Aaltosen (sd) toivomusta rantaraitin toteuttamisesta ensisijaisesti vapaaehtoisin kaupoin voimassa olevan kaavan mukaisesti myös Nuottaniemen länsiosassa. Toivomus kaatui Kokoomuksen johdolla äänin 39-32, 4 tyhjää.Yksimielisesti hyväksyttiin kaupunginhallituksen pj. Henrik Vuornoksen (kok) toivomuksesta, että rantaraitin toteuttamisjärjestyksessä priorisoitaisiin maa-alueita, joissa kaupunki on maanomistaja.Käsittelyssä oli myös Meri Löyttyniemen yhdessä Markku Markkulan (kok) kanssa tekemä valtuustoaloite kaupungin osallistumisesta EU:n missio-ohjelmiin. Meri nosti esiin, että helmikuussa annetussa tiedonannossa Eurooppa-neuvostokin korostaa vihreän ja digitaalisen siirtymän osaamisen ja toteutuksen tärkeyttä. Näitä Espoon kaupungin kannattaa ehdottomasti hyödyntää.Lopuksi käsiteltiin Henna Kajavan (ps) valtuustoaloite lintujen törmäyskuolemien vähentämiseksi.Risto Nevanlinna kertoi, että joka vuosi ikkunatörmäyksiin kuolee Suomessa miljoonia lintuja, jopa useita prosentteja pesimälinnustosta. Oikeilla toimilla törmäyskuolemia voitaisiin merkittävästi vähentää myös Espoossa.Risto totesi, että rakennusten aiheuttamien törmäyskuolemien määrää voidaan vähentää asemakaavojen kaavamääräyksillä, joita onkin käytetty arvokkaiden lintualueiden läheisyydessä.Lintujen törmäyskuolemat eivät kuitenkaan rajoitu vain arvokkaiden lintualueiden läheisyyteen. Siksi Risto teki toivomuksen, että lintujen törmäyskuolemia ehkäiseviä kaavamääräyksiä hyödynnettäisiin myös muualla kuin tärkeiden lintualueiden läheisyydessä. Toivomus hyväksyttiin yksimielisesti.Tiina Elo nosti esiin läpinäkyvät meluesteet, jotka ovat myös aiheuttaneet lintukuolemia. Kun Kehä I:n uusi meluaita valmistui, aiheutti se hyvin pian alueella pesineen kanahaukan törmäyskuoleman. Pian tapahtuman jälkeen aitaan liimattiin tarroja läpinäkyvyyttä heikentämään. Tämäkin kuolema olisi todennäköisesti voitu välttää, jos olisi kuunneltu lintuasiantuntijoiden varoituksia suunnitteluvaiheessa.Yksimielisesti hyväksyttiin myös Henna Kajavan toivomus, että että Espoossa seurataan uusinta kansainvälistä tutkimustietoa lintujen törmäyskuolemien vähentämiseksi asemakaavoituksessa ja rakentamisessa.
Kokouksessa jätettiin kaksi vihreää valtuustoaloitetta
Inka Hopsu ja Meri Löyttyniemi jättivät aloitteen, jossa ehdotetaan että kaupunki selvittää yhteistyössä Matinkylä-seuran kanssa Matinkylän ratsastustallin tontille toimijaa Urban Greencare -luontohyvinvointipuiston toteuttamiseen.Inka Hopsu jätti aloitteen Lukuseula-menetelmän käytöstä Espoon kouluissa. Tämän kokousraportin kirjoitti Tiina Elo.