Valtuustoblogi 11.12.2023 – Mikki Kauste
Valtuuston kokouksen tämänkertaiselta kokouslistalta löytyi melkoinen määrä lautakuntien jäsenten muutoksia ja täydennysvaaleja, jotka menivät eteenpäin ilman suurempaa keskustelua, mutta oli päätettävien asioiden joukossa monta isoa ja merkittävää asiaa ja kokonaisuuttakin: talousarvio vuodelle 2024 lyötiin lopullisesti lukkoon, koulujen johtokunnista tehtiin päätöksiä, minkä lisäksi valtuusto käsitli vuoden kolmatta osavuosikatsausta sekä päätti kahdesta kaavakokonaisuudesta, Högnäsistä sekä Lasihytistä. Näissä molemmissa kaavakokonaisuuksissa Vihreät ovat tehneet uutteraa ja määrätietoista työtä luonnon ja luontoarvojen paremman huomioimisen puolesta.
Ensimmäinen varsinainen kokousasia oli asiakohta §3 eli vuoden 2024 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen, joka jätettiin osittain pöydälle 7.12.2023 kokouksessa.
Tässä kokouksessa käsiteltiin varsinaisen talousarviokäsittelyn yhteydessä jätetyt toivomukset.
Vihreät olivat jättäneet monta talousarviotoivetta, jotka kaikki iloksemme hyväksyttiin yksimielisesti. Toiveista näkyy hyvin se, kuinka Vihreät tekevät määrätietoisesti työtä kulttuurin, luonnon, peruspalveluiden parantamisen ja lasten ja nuorten hyvinvoinnin eteen:
Nro 3.9 Sirpa Hertell (Vihr.)
“Valtuusto toivoo, että kaupunki kiirehtii Träskändan kartanon sisätilojen kunnostamista ja saamista asukkaiden yhteiseen käyttöön.”
Nro 3.11 Sirpa Hertell (Vihr.)
“Valtuusto toivoo, että Träskändan kartanon tulevan käytön valmistelussa huomioidaan Aurora-talossa toimivien taiteilijoiden toiminnan jatkuvuus.”
Nro 3.12 Elli Keisteri-Sipilä (Vihr.)
“Valtuusto toivoo, että espoolaisten nuorten hyvinvoinnin seurantaa tehostetaan ja siitä raportoidaan kerran vuodessa kaupunginhallitukselle.”
Nro 3.13 Risto Nevalinna (Vihr.)
“Valtuusto toivoo, että Espoon kaupunki valmistautuisi tarvittaessa perustamaan Finnoon lintukosteikkoon kuuluvalle Nuottasalmenniitylle laidunalueen umpeenkasvamisen ehkäisemiseksi ja linnusto- sekä luontoarvojen turvaamiseksi.”
Nro 3.14 Peppi Seppälä (Vihr.)
“Valtuusto toivoo, että Espoon kaupunki ryhtyy selvittämään millaisia käytäntöjä Espoossa on koskien lääkärintodistuksen vaatimista ja yhdessä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa pyrkii vähentämään näitä.”
Nro 3.15 Marjaana Siivola (Vihr.)
“Valtuusto toivoo, että investointiohjelman käsittelyn pohjaksi tehdään selvitys siitä, miten tilatehokkaat uudet koulurakennukset mahdollistavat Espoon opetussuunnitelman tuntijaon ja tavoitteiden mukaisen opetuksen sekä onko 1-2 luokkalaisille kaikille suunnitelmissa määritelty rauhallinen oma kotiluokka.”
Kolmannen osavuosikatsauksen käsittelyn yhteydessä saimme talousjohtaja Maria Jyrkän yhteenvedon vuoden 2023 tuloksesta ja tulokseen vaikuttaneista taustoista. Kaupungin tulosnäkymät ovat heikentyneet nopeasti yleisen yhteiskunnallisen tilanteen heikkenemisen vanavedessä (markkinat, yritykset, verot, työllisyys), mutta tilanteen ikävästä kehittymisestä huolimatta kaupungin kokonaistulos pysyy vuoden loppuun selvästi plussan puolella.
Suurin talousarviopoikkeama löytyi kasvun ja oppimisen toimialalta, jossa lisämäärärahan tarve oli tänä vuonna peräti 26,5 miljoonaa euroa. Tästä kokonaisuudesta saamme n. 10 miljoonaa takaisin erilaisten hankerahoitusten kautta, joten kaupungin osalta kyse on siis n. 16,5 miljoonan lisärahoituksesta vuoden alun arvioon nähden.
Poikkeamat johtuvat ennen kaikkea kaupungin huomattavasta asukasmäärän kasvusta, palkkaratkaisuista sekä lasten odotettua suuremmasta määrästä, ja etenkin varhaiskasvatuksen puolella. Tämä poikkeama katettiin lisämäärärahapäätöksellä.
Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Paula Viljakainen esitteli asiakohdassa tarkastuslautakunnan virallisen lausunnon vuoden 2023 tilanteesta ja välitti samalla lautakunnan huomiot sekä suositukset, joista merkittävimmät käsittelivät työttömyyden hoitoa sekä kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämistä.
Kaupunginhallituksen 1. vpj. Vihreiden Henna Partanen kävi kiittämässä tarkastuslautakuntaa siitä, että se nosti esille huolen koskien työttömyyden sakkomaksujen mahdollista kasvua TE25 uudistuksen myötä. Yhteistyö hyvinvointialueen kanssa on työllisyyttä edistävien ja työkykyä ylläpitävien toimien koordinoinnissa jatkossa erityisen tärkeää etenkin nyt, kun myös hyvinvointialueen talous on tiukalla ja tälläkin hetkellä ei-lakisääteisistä työllisyyden edistämistoimista ollaan siellä leikkaamassa. Kaupunginhallitukselle tulisikin tuoda hänen mielestään katsaus niistä toimista, joita kaupungin ja hyvinvointialueen rajapinnassa tulisi tehdä, jotta espoolaisilla valtuutetuilla ja aluevaltuustossa vaikuttavilla olisi selkeämpi käsitys siitä, mitä yhteistyöltä halutaan.
Koulujen ja johtokuntien osalta kokouksessa hyväksyttiin pohjaesitys kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti. Päätösehdotuksena oli siis, että peruskoulujen johtokunnat säilyvät ainakin valtuustokauden loppuun, mutta lukioiden osalta johtokunnat lakkautetaan. Valitettavasti. Vihreät ovat tehneet työtä myös lukioiden johtokuntien jatkon puolesta, mutta tälle asialle ei lopulta saatu riittävää poliittista kannatusta.
Meri Löyttyniemi kävi puhumassa johtokuntien tärkeydestä ja nosti esiin Vihreiden tekemän johdonmukaisen ja pitkäjänteisen työn johtokuntien säilyttämisen puolesta.
Myös Marjaana Siivola kävi puhumassa ja nosti esiin johtokuntien tärkeää roolia ja korosti johtokuntien erityistä roolia tärkeän yhteistoiminnallisuuden ylläpitäjänä, jossa vanhemmat, opettajat sekä oppilaat keskustelevat mutta myös päättävät tärkeistä kouluihin ja kouluympäristön kehittämiseen liittyvistä asioista.
Kuten jo alustuksessa totesin, kokouksessa hyväksyttiin kaksi isoa ja pitkään vireillä ollutta kaavakokonaisuutta, Högnäs sekä Lasihytti.
Högnäsin kaava hyväksyttiin kokouksessa lopulta kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti ja yksimielisesti, vaikka muutosesityksiäkin hieman odotettiin.
Kaavaa on työstetty hyvin pitkään, yli 15 vuotta, ja olimme nyt päässeet pisteeseen, jossa kaavan mahdollistama alueen lisärakentaminen sekä alueen herkät luontoarvot olivat jotakuinkin hyväksyttävässä tasapainossa. Kokonaisuus ei ole vieläkään täysin Vihreiden näkemysten mukainen, mutta se on riittävän kestävällä tasolla, jotta pystyimme sen tällä kertaa hyväksymään.
Risto Nevanlinna kävi valtuuston pöntössä kertaamassa kaavan eri käsittelyvaiheita, johon kuuluu mm. myös valtuuston jo kerran hyväksymän kaavan palautus. Risto nosti erityisesti esiin Vihreiden tekemän johdonmukaisen työn kaupunkisuunnittelulautakunnassa luontoarvojen paremman huomioimisen eteen. Nämä Vihreiden kaupunkisuunnittelulautakunnassa tekemät esitykset ovat varsin laajasti huomioitu tässä uudessa kaavakokonaisuudessa ja voi sanoa, että ilman Vihreitä, luontoarvoja huomioitaisiin tässäkin kaavassa merkittävästi vähemmän. Risto jätti asiakohdassa myös valtuustotoiveen, joka hyväksyttiin yksimielisesti:
”Valtuusto toivoo, että asemakaavan toteutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota jalopuiden säilyttämiseen tonteilla.”
Tiina Elo kävi kannattamassa Riston toivomusta ja nosti samalla esiin mm. sen, kuinka luontoarvoja olisi alunperin pitänyt huomioida paremmin tätä kaavaa valmisteltaessa sekä huomioida paremmin muista kaavoista päätettäessä. Mikäli Vihreiden huomioita olisi alunperin jo huomioitu paremmin, olisi tämäkin kaava todennäköisesti edistynyt merkittävästi nykyistä tahtia nopeammin, mikä olisi ollut maanomistajien etu.
Jos Högnäs meni esityksen mukaan, niin Lasihytin kaava taas oli tämän kokouksen vaikein yksittäinen asiakohta ja kokonaisuus eikä siitä päästy valtuustossa yhteisymmärrykseen. Vihreät eivät ole olleet tyytyväisiä pohjaesitykseen ja olimme tehneet järjestelmään Tiina Elon toimesta kaavan palautusesityksen. Palautusesitys oli sama, jonka Vihreät tekivät jo aiemmin kaupunginhallituksen käsittelyvaiheessa. Siellä palautus hävisi äärimmäisen niukasti äänin 7-7-1. Tasatilanteessa puheenjohtajan ääni ratkaisi eikä kaavaa palautettu.
Tiinan tekemä tärkeä ja huolellisesti sekä tarkkaan punnittu palautusesitys oli kokonaisuudessaan seuraavanlainen:
”Asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että alueen kytkeytyminen radan pohjoispuoliseen Kauklahteen huomioidaan paremmin ja Espoonjokilaakson muodostamaa maakunnallisesti tärkeää Espoonlahden, Keskuspuiston ja Nuuksion välistä ekologista yhteyttä vahvistetaan. Kerroskorkeuden enimmäismäärä lasketaan viiteen kerrokseen siten, että kokonaisrakennusoikeus vähenee vastaavasti. Lisäksi tutkitaan mahdollisuutta lisätä alueelle kaupunkirivitaloja. Espoonjokilaakson luonnontilainen rakentamaton rantavyöhyke osoitetaan selvästi ehdotettua leveämmäksi muuttamalla joen eteläpuolelta korttelit 43125, 43126, 43133 ja 43134 VP-1-alueeksi ja kaava-alueen koronaisrakennusoikeutta vähennetään vastaavasti. Lisäksi VP-1-alueiden kaavamääräystä muutetaan siten, että alueet on toteutettava mahdollisimman luonnontilaisina ja puustoisina, ja kevyen liikenteen reitit sekä mahdolliset leikkipaikat ja muut puistorakenteet on sijoitettava mahdollisimman etäälle joesta.”
Tiina kävi esittelemässä valtuustolle palautuesityskokonaisuutta ja piti samalla kaavaa laaja-alaisesti avaavan ja erityisesti sen ongelmakohtiin yksityiskohtaisesti puuttuvan puheenvuoron.
Palautusesityksen ja puheen ytimessä oli se, että kaava tulisi palauttaa ja kokonaisuus rakentaa niin, että luontoarvot huomioitaisiin nykyistä paremmin, mikä käytännössä tarkoittaisi Espoonjoki-laakson ja jokirannan parempaa turvaamista.
Kaava on erittäin ongelmallinen. Kaava ei vastaa lähes miltään osiin luontoselvitysten suosituksia. Asia oli, ja on, erityisen huolestuttavaa tämän kaavan kohdalla, sillä kaava sijoittuu maakunnallisesti huomattavan tärkeän ekologisen yhteyden varrelle.
Tiinan puheessa nousi esiin myös se, kuinka tämän asiakokonaisuuden kannalta oli harmillista se, että luontoarvojen turvaaminen ja ilmastonmuutoksen torjunta asettuivat tässä kaavakokonaisuudessa vastakkain.
Näiltä tilanteilta ei valitettavasti voi aina välttyä kasvavassa ja tiivistyvässä kaupunkiympäristössä. Vihreät valitsivat tällä kertaa luonnon ja ekologisen yhteyden turvaamisen ilmaston sijaan, ja perustellusti, vaikka ymmärrämme tulevan asuinalueen asettuvan ratayhteyksien (Kaupunkiradan) ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle.
Risto Nevanlinna kävi kannattamassa palautusesitystä ja hänkin korosti Lasihytin kaavan keskeistä ongelmaa: Kaavassa ei huomioida Espoonjoen jokilaakson herkkää ekologista yhteyttä ja joen ympäristön rantavyöhykettä. Rakentaminen tulee liian lähellä jokea ja on liian massiivista.
Risto nosti esiin myös sen, että Ympäristökeskuksen asiantuntijoiden näkemykset ovat olleet asiassa täysin samansuuntaisia. Asiantuntijanäkemyksiäkään ei ole siis riittävissä määrin huomioit kaavaa valmisteltaessa.
Tiina Elon tekemä palautusesitys sai laajaa tukea monen puolueen suunnalta, mutta palautusesityksestä äänestettäessä valtuuston enemmistö päätti valitettavasti olla palauttamatta kaavaa niukasti äänin 39-35-1.
Kaava eteni siis valtuustosta kaupunginhallituksessa aiemmin päätetyn esityksen mukaisesti.
On täysin mahdollista, että (tätäkin) kaavakokonaisuutta käsitellään vielä pitkään eri oikeusasteissa ja sekin on aivan mahdollista, että tähänkin kaavaan joudutaan vielä tekemään muutoksia ekologisen yhteyden paremmaksi suojaamiseksi, kuten tapahtui mm. Högnäsin kaavan kohdalla.
Tässä tämän vuoden viimeisen valtuuston kokouksen asiat hieman laajennetussa pähkinänkuoressa.
Kiitos kaikille Vihreille toimijoille ja aktiiveille tästä vuodesta.
Paljon on tänäkin vuonna tehty ja paljon myös saatu aikaan.
Nyt on kuitenkin tullut aika hieman hengähtää ja laskeutua joulun viettoon.
Ensi vuonna jatkamme entistä määrätietoisemmin pitkäjänteistä työtämme luonnon, ympäristön, ilmaston sekä palveluiden kehittämisen puolesta.
Hyvää ja rauhallista joulua kaikille.
Mikki Kauste, Vihreän valtuustoryhmän pj. , valtuutettu sekä kaupunginhallituksen jäsen