Finnoon keskustasta piti tulla "ilmastonmuutoksen torjunnan esimerkkialue". Näillä sanoilla kaupunkisuunnittelulautakunta ohjasi suunnittelijoita loppuvuodesta 2012. Kuinka sitten kävikään? Kaupunkisuunnittelulautakunnan vihreä jäsen Risto Nevanlinna kertoo

Valtuuston kokouksessa puhuttiin puhumisesta ja päätettiin rakentaa Matinkylään uimahalli. Vihreiden valtuutettujen hyvät aloitteet saivat myönteisen päätöksen: Espoo luopuu glyfosaatin käytöstä, saamme testiin kaupunkipyörät jo ensi kesänä ja paperittomille raskaana oleville ja alaikäisille saadaan terveydenhuolto!

Valtuuston kokousiltaa pohjusti uutispommi: Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen oli saanut potkut ja Länsimetroon uppoaisi ylimääräiset sata miljoonaa euroa. Kaupungissa ylintä valtaa käyttävä valtuusto sai jälleen kerran tiedon tapahtumista median kautta. Valtuusto oli kutsuttu jo toiseen ylimääräiseen kokoukseen, koska asioita oli jäänyt pöydälle aikaisemmista kokouksista iso kasa. Kokousasioista keskusteltiin yli keskiyön, tässä niistä tiivistelmä. Tällä kertaa päästiin lista loppuun asti.

Kokouksen isoina asioina Kehä 1 tunneloinnin jatkaminen ja Finnoon osayleiskaava. Molemmat hyväksyttiin pitkien keskustelujen jälkeen. Juuri muuta ei sitten ehdittykään, koska puheita tietyillä valtuutetuilla riitti.

Miten saadaan lisää kaupunkia Espooseen? Mitä rakennetaan ja mihin? Miten varmistamme, että luonto on lähellä jatkossakin? Espoon Vihreiden järjestämä kaupunkisuunnitteluilta keräsi Ison Omenan uudelle, uljaalle palvelutorille runsaan joukon kaupunkisuunnittelusta kiinnostuneita asukkaita. Kasvavan kaupungin kaavakiemuroista olivat kertomassa ja kysymyksiin vastaamassa valtuutetut kaupunkisuunnittelulautakunnan vpj Kirsi Louhelainen ja lautakunnan jäsen Risto Nevanlinna.

Espoon Keskuspuisto on pääosin virkistysaluetta ja vain pieni osa siitä on suojeltu, vaikka alueella on myös merkittäviä luontoarvoja. Alueen reunoja uhkaa jatkuva nakertaminen asemakaavoilla. Espoon Vihreät esittävät uusia suojelualueita alueen arvokkaille luontokohteille osana meneillään olevaa Vihervuotta.

Valtuusto valitsi kaupunginhallitukselle uuden puheenjohtajan, hyväksyi Lommilan kiistellyn kauppakeskuskaavan ja keskusteli pitkään poikkihallinnollisista kehitysohjelmista

Kaupunginhallituksen syyskausi alkaa maanantaina. Ensimmäisen kokouksen lista on melko kevyt. Alla asiat avattuna, esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. - Lainan myöntäminen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselle Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos anoo Espoon kaupungilta 370 000 euron suuruista lainaa ensihoitopalvelujen käynnistämiseksi Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella. Jotta toiminnan käynnistäminen heti 2015 alussa olisi mahdollista, täytyy Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen tehdä kalustehankintoja jo vuoden 2014 aikana. Hankintoja varten ei ole budjetoitu rahaa eikä kuluja sairaanhoitopiiriltä voida laskuttaa ennen sopimuksen voimaantuloa vuonna 2015. Yhteistoimintasopimus on voimassa 1.1.2015 – 31.1.2017, jonka aikana laina lyhennetään. - Korvauksen maksaminen vahinkorahastosta Tilakeskus-liikelaitoksen korvaushakemuksen mukaan Tilakeskus-liikelaitos hakee...

Kävimme eilen kaupunkisuunnittelulautakunnan vpj. Kirsi Louhelaisen kanssa tutustumassa Högnäsin kaava-alueeseen. Kaava jäi kaupunginhallituksessa kesäkuussa pöydälle ja päätöksiä tehtäneen 11.8. kokouksessa. Högnäs sijaitsee Bodominjärven ja Matalajärven välisellä kannaksella. Se on vanhaa loma-asunto- ja omakotialuetta. Pysyviä asukkaita on noin 40. Suunniteltu pientalokaava yli kymmenkertaistaisi asukasmäärän noin 500 asukkaaseen. Espoon pohjoisosien yleiskaavassa alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi ja kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi ympäristöksi. Matalajärven Natura-alue on nykyisin osa Nuuksion kansallispuistoa. Högnäsin kannas on luonnoltaan rehevä, rikas, herkkä ja uniikki. Paljon tammia ja muita jalopuita sekä pähkinäpensaslehtoja. Esitetty rakentamismäärä tuhoaisi alueen ominaispiirteet ja luontoarvot...

Helsingin Sanomat 13.4.2014 Helsingin sanomat uutisoi 12.4. että Espoosta on tullut liian kallis tavallisille asujille. Esimerkkinä oli muutaman hulppea omakotitalo meren rannassa. Tämä ei ole koko totuus. Myös edullisempia asuntoja on tarjolla, jos vaatimustasona ei ole oma uima-allas tai katettu venesatama. Asumisen korkea hinta on todellinen ongelma pääkaupunkiseudulla. Ratkaisuja etsitään Espoossa asunto-ohjelmalla, joka valtuuston on määrä hyväksyä maanantaina. Olennaista on riittävä kohtuuhintaisten tonttien tarjonta sekä kustannuksia nostavien määräysten välttäminen kaavoituksessa. Mari Vaattovaara kehotti Espoota erikoistumaan ja kysyi, miksei Espoo voisi tehdä enemmän kaupunkipientaloja. Olen tästä samaa mieltä, ja...