Selkokieltä, kiitos
Moni kimmastui, kun Kielitoimisto ilmoitti, että muoto “alkaa tulemaan” on jatkossa pätevää suomea. Kieli herättää voimakkaita tunteita, ja syystä. Kielellinen viestintä on ihmislajin kilpailuetu. Kulttuurimme kannalta on äärimmäisen tärkeää, että pystymme vaihtamaan ajatuksiamme monimutkaisiakin asioista.
Tästä näkökulmasta onkin aika outoa, että poliitikkojen ja virkamiesten tuottamista strategioista, asiakirjoista ja puheista ei synny enempää kritiikkiä. Materiaalihan menee usein yli ymmärryksen, vaikka ne koskettavat jokaista asukasta.
Väärinkäsityksiä tulee perehtymättömille ihan yksinkertaisista asioista. Itse tajusin vasta tänään, että tähän Vihreiden valtuustoryhmän blogiin pitäisi kirjoittaa valtuuston kokouksista. Noh. Kyllähän tämä vähän aihetta liippaa.
Nappaan katkelman tämänpäiväisen kokouksen esityslistalta.
Selvitysryhmän mukaan ottaen huomioon kuntarakennelaissa (4 b § 4 ja 4 e § 3) määritelty yhdistymisselvityksen vähimmäissisältö ja ministeriön asettamispäätöksen tehtävämäärittely, on selvitystyötä vietävä eteenpäin etupainotteisesti ja vahvassa vuorovaikutuksessa selvitysalueen kuntien kanssa. Kuntien osallistumisesta erityiseen kuntajakoselvitykseen ja kuntajakoselvittäjien ehdotuksen valmisteluun säädetään kuntarakennelain 16 §:ssä.
Onnea sille kuntalaiselle, joka ymmärsi tämän. Onnea myös sille, joka tietää, mitä tekevät kaupungin elimet nimeltä ovala, taja ja valtuuston neuvottelutoimikunta tai mikä on seutulupalausuntomenettely.
Ongelmia on useita. Terminologia. Kapulakieli. Konkretian puute. Passiivimuotojen viljely: kaikkea tarkistetaan, kohtuullistetaan ja mukautetaan. Puolueiden tavoitteet ovat ehkä selkeitä niille, jotka seuraavat tarkasti politiikkaa, mutta muille “ryhmän linja” jää abstraktiksi.
Viestinnän epäselvyys on tietenkin tahatonta. Kaikille aloille on kehittynyt oma ammattijargoninsa, julkinen sektori ei ole poikkeus. Maailma on monimutkainen. Sote-uudistuksista on vaikea saada helppotajuista viestiä aikaiseksi.
Tätä kehitykseen täytyisi kuitenkin puuttua. Yhteisten asioiden hoitamisessa kieli on se kaikkein tärkein työkalu. Demokratia ei toteudu, jos kukaan ei ymmärrä, mistä puhutaan. Ei ole varsinaisesti ihme, että kunnallisvaalien äänestysprosentti alkaa Espoossakin vitosella.
Kyselynä toteutettu kuntapalvelututkimus kertoo, että joka kolmas vastaaja oli tyytymätön vaikuttamisen mahdollisuuksiinsa. Kieli paitsi yhdistää ja vieraannuttaa, myös eksyttää. Lisäisikö tyytyväisyyttä selkokielisyys?
Espoo väittää olevansa kunta-alan edelläkävijä. Yksi edelläkävijyyden tavoite voisi olla, että jokainen ymmärtäisi, mitä valtuustossa oikein päätettiin. Siitähän saattaisi syntyä vaikka keskustelua.
Poliitikoista saa paremmin selvää, kun tutustuu valtuutettujen omiin blogeihin. Omalla tontilla ilmaisu pysyy persoonallisena ja näkökulmat mielenkiintoisina, ja tyyppi saattaa vaikka vastata kommentteihin. Lukaise siis vaikka tämän päätteeksi juttu siitä, mitä tapahtuisi, jos Länsimetroa ei tulisikaan. Onneksi tänään kuitenkin päätettiin, että tulee.
- Katja Lahti
Vihreiden kirjoituksia valtuuston kokouksesta:
Jyrki Kasvin puhe Länsimetron jatkosta
Risto Nevanlinnan aloite moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämisestä
Johanna Karimäen kirjoitus Länsimetron jatkosta
Jyrki Kasvin puhe valtuustoaloitteesta Espoon muinaismuistojen kartoittamiseksi
Mari Nevalaisen puhe valtuustoaloitteesta Espoon muinaismuistojen kartoittamiseksi