Miksi terveyskeskuksissa on liikaa potilaita ja liian vähän henkilökuntaa?

Potilasruuhkat olivat tuttu asia Länsi-Uudenmaan perusterveydenhuollossa jo ennen koronakriisiä: Aikaa hoitajalle tai lääkärille ei useinkaan saanut niin pian kuin olisi toivonut. Näin on ollut ajoittain yhtä lailla isossa, ruuhkaisessa Espoossa kuin pienemmissä kunnissa, jotka ovat saattaneet kärsiä lääkärien vaihtuvuudesta ja henkilökuntavajeesta. Tässä blogikirjoituksessa pohdimme syitä tähän tilanteeseen. Tunnustamme, että katsomme asiaa hieman ulkopuolelta: Meistä kumpikaan ei työskentele perusterveydenhuollossa.

Terveyskeskuksia kuormittavat erityisesti vanhukset, lapsiperheet, maahanmuuttajat ja kaikki työelämän ulkopuolella olevat; työikäisistä suuri osa hoitaa terveyspulmansa työterveyshuollon piirissä. Tyypillisesti vanhuksilla on iän karttuessa yhä enemmän vaivoja ja osa heistä on luokiteltavissa monisairaiksi. Kun tällainen henkilö saa varattua ajan parin viikon päähän ja pääsee vastaanotolle, hän kenties kohtaa aivan uuden lääkärin ja vastaanottoa on tukemassa ehkä sijaisena toimiva terveyden- tai sairaanhoitaja. Kumpikaan ei tunne potilaan monimutkaista tilannetta eikä se lyhyen vastaanoton aikana ehdi heille kunnolla selvitä. Niinpä on hoidettava vain jokin kaikkein kiireellisin ongelma. Potilas ymmärtää, että asiat jäivät puolitiehen ja varaa uuden ajan.Jokainen terveydenhuollossa toimiva tietää, että kun potilasmäärä kasvaa kohtuuttomaksi ja aikataulu jätättää, on pakko hoitaa ainakin jokunen potilas vain pintapuolisesti. Lääkäri voi vaikka pitemmittä puheitta tehdä lähetteen laboratorioon, kehottaa katsomaan itse tulokset Omakannasta ja varaamaan tarvittaessa uuden ajan. Jos sen sijaan olisi aikaa hoitaa potilas ”valmiiksi” vaikkapa tunnin pituisella vastaanotolla yhdessä hoitajan kanssa, tarvittaisiin sen jälkeen vain harvakseltaan ennalta suunniteltuja kontrollitapaamisia, jotka tutun potilaan kohdalla olisi helppo hoitaa etänä.Uskomme, että omalääkärin/-hoitajan tarjoaminen kaikille sitä haluaville olisi ensimmäinen askel paremman hoidon suuntaan. Työntekijöillä tulisi olla mahdollisuus itse suunnitella aikataulujaan: Pitkiä tulevaa hoitoa pohjustavia vastaanottoja ja lyhyitä (etä)tapaamisia, kumpiakin tarpeen mukaan. Näin joissain viisaasti johdetuissa terveyskeskuksissa ehkä jo onkin. Uskomme, että jatkuva hoitosuhde samaan lääkäriin ja hoitajaan parantaisi hoidon laatua ja vaikuttavuutta, lisäisi potilaiden tyytyväisyyttä ja säästäisi kaikkien osapuolten aikaa – ja siten myös rahaa.Suuri syy työntekijöiden katoon perusterveydenhuollossa on heidän kokemuksensa siitä, että he eivät voi tehdä sitä hyvää ja mielekästä työtä, jota haluaisivat tehdä. Työtä ehkä johdetaan liian numerovoittoisesti, pyritään ”hoitamaan jonoja” eikä potilaita. Lisäksi lääkärit ja hoitajat tekevät paljon sellaista työtä, joka kuuluisi oikeasti avustavan henkilökunnan hoidettavaksi. Tähän työhön käytetty aika on kaikki pois asiakkaiden ja potilaiden hoidosta.Hoitohenkilökunnalla yhtenä syynä vaihtuvuuteen on myös työn vastuullisuuteen ja kuormittavuuteen nähden liian matalaksi koettu palkka, mutta pelkkä palkankorotus ei riitä pitämään hoitajia työssä, jos he kokevat joutuvansa tekemään uuvuttavaa työtä. Sekä lääkäreillä että hoitajilla on tarjolla runsaasti työmahdollisuuksia julkisen perusterveydenhuollon ulkopuolella, joten heidän on halutessaan helppo lähteä – joko yksityiselle tai erikoissairaanhoitoon.Toivomme, että tulevaisuuden sote-keskus tarjoaa työntekijöilleen mahdollisuuden, vaikkapa itsenäisinä moniammatillisina tiimeinä, organisoida työnsä niin, että he kokevat sen kiinnostavaksi ja tärkeäksi, ei liiassa kiireessä tehdyksi. Tällöin työhyvinvointi lisääntyy ja he sitoutuvat työhönsä, hoitosuhteisiin tulee jatkuvuutta, hoidon laatu paranee ja kaikki osapuolet rahoittaja mukaan lukien voittavat.Kirjoittajat ovat aluevaaliehdokkaita Länsi-Uudellamaalla.Helena Kääriäinen (401) on eläkkeellä oleva lääkäri, joka on vielä osa-aikaisesti työelämässä mm. THL:n tutkimusprofessorina ja konsultoivana lääkärinä harvinaissairauksien alalla.Anu Rasinsalo (428) on ylihoitaja, TtM ja johtamiseen erikoistunut terveydenhuollon ammattilainen.

Edellinen
Edellinen

Kansalaisjärjestöiltä lisävoimia sote-alueiden toimintaan

Seuraava
Seuraava

Korvaako robotti lääkärin?