KSL-raportti 15.10.2013

Infossa käytiin tänään läpi kokouksessa listalla olleita Espoon virastokeskuksen kaavaprosessia, Espoonlahden kaavaa sekä liito-oravaselvitystä.Liito-oravaselvityksessä käytiin läpi tuoreita liito-oravien esiintymiä. Espoossa on päätetty pannoittaa liito-oravia, jotta saisimme tarkempaa tietoa niiden liikkeistä. Kartalla näimmekin kuusi veijaria nimiltään Roope, Ville, Pörrö, Jesse, Eerik ja Jasmin. Jo nyt lajin liikkeistä on paljastunut paljon uutta, ja seuranta auttaa ymmärtämään lajin liikkeitä ja elintapoja entistä paremmin.Liito-oravahavainnot ovat hieman vahvistuneet, mutta laji on edelleen hyvin uhanalainen: kanta on mahdollisesti joitain kymmeniä yksilöitä.Liito-orava on tärkeä indikaattorilaji, joka kertoo nimenomaan tietyn metsätyypin ekosysteemin elinvoimaisuudesta. Liito-oravien suojelu on samalla viheryhteyksien ja tärkeän metsäekosysteemin suojelua ja suojelee siinä sivussa reilua määrää tämän luontotyypin kasveja ja eläimistöä.Espoonlahden kaavaa käsiteltiin maanantaina EKYssä eli kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaostossa. Kaupat ovat valitelleet, että liikekeskukseen ei mahdu kahta hyperiä (neliömäärissä tilaa kyllä pitäisi olla) ja taustalla voi olla myös muita asioita. Tämän pohjalta EKY kuitenkin kehotteli valmistelemaan Mårtensbron koulun tontille mahdollista kauppakeskuksen laajennusta. Asialla ei ole kiire, koska koulua tullaan käyttämään vielä monta vuotta väistötilana koulukorjauksille, mutta samassa yhteydessä voidaan tehdä laajemmat alueen kaupalliset selvitykset. Selvityksessä tulee olla tarkkanan kaupunkitilan kanssa: kadun yli laajeneva kauppakeskus tuskin on kaupunkitilan kannalta paras ratkaisu. Sellainen on nyt tulossa jo Espoon keskukseen.Kokouksessa kaava siis palautettiin valmisteluun EKY:n evästyksin.Finnoo-seminaarissa käytiin läpi Finnoon keskustan, Djupsundsbackenin ja ranta-alueen rakentamista. Alueen ongelmana on monitasoinen kansirakennelma, joka voi pahimmillaan johtaa Itä-Pasila-tyyppiseen hengettömään kävelykanteen. Asiaa on toki pohdittu ja ongelmaa on pyritty poistamaan mm. tekemällä portaikkojen ja selkeiden tasoerojen sijaan luiskia ja "mäkiä".Ennen keskusteluosuutta alueen nykysuunnitelmat käytiin läpi, ja oltiin tehty parikin vaihtoehtoista selvitystä asukasmääristä. HIeman vähäisempi, 2900 asukasta keskusta-alueella oli valmistelijoidenkin mielestä parempi, sillä pienellä keskusta-alueella (halkaisija jokunen sata metriä) tila tuppaa loppumaan infraratkaisuilta.Ei ole yllätys, että puhuimme myös parkkipaikoista. Finnoossa oli ollut suunnittelun alkuvaiheessa jo lähtökohtana hieman alennettu normi, mutta parkkipolitiikka on sen jälkeen ollut murroksessa. Suunnittelijoidenkin mielestä voisi olla tilaa väljentää normia. Paikkoja voisi myös ehkä siirtää osin kauemmas edullisempaan parkkiin niille, jotka eivät tarvitse autoa päivittäin. Kysymys kuuluu, voisiko tällaisella vielä vähentää kansiratkaisun massiivisuutta?Itse kokouksessa otettiin ensin käsittelyyn Espoon keskuksen kaavat (asiat 5 ja 6).Espoon keskuksen yleissuunnitelman ohjeistuksesta tuli varsin hyvä. Ohjeistus oli varsin mittava mutta kokonaisuutena hyvä, haluttiin varautua myös radan yli menemiseen joka ei ole lähivuosien asia. Päätösesityksessä puhuttiin Kirkkojärvenpuiston vesiaiheesta, mutta saimme sen muutettua muotoon "Kirkkojärven palauttamista jatkovalmistellaan alueen historiaa korostaen". Samalla huomioitiin myös mm. raidevaraukset alueella.Virastokeskuksen kaavassa olimme muotoilleet kokousta ennen kompromissiratkaisua, jossa valmistelussa vietäisiin loppuun asti kaksi rinnakkaista vaihtoehtoa. Näistä toinen huomioisi kaupungintalon säilyttämisen, toinen sen purkamisen. Kuten nytkin valmistelusta näki, yksi vaihtoehto ei ole hyvä kummankaan vaihtoehdon kannalta, ja valmisteluaineiston havainnekuva teki alueesta melko tukkoisen.Siitä, olisiko kaavan pitänyt mennä jo nähtäville käytiin isoin keskustelu, samoin kuin siitä pitäisikö suojelumerkintä olla mukana alkuvaiheesta asti. Lisämateriaalin tuottaminen nähtävilläolon jälkeen ei ole ehkä tyylikkäin ratkaisu, mutta sillä saadaan prosessi pyörimään ja sinänsä suuria muutoksia kaavaan ei tarvitse tehdä. Rakennusten massoittelumuutokset eivät vaadi uutta nähtävilläoloa.Lisäksi kaupunkisuunnittelukeskusta pyydettiin valmistelemaan esitys mahdollisesta suojelumerkinnästä. Kun eri havainnekuvat on asiallisesti valmisteltu, kaava menee kaupunginhallituksen kautta valtuustoon jossa suojelupäätös tehdään.Kaikilla on tarve saada kaava etenemään ja Virastokeskuksen pattitilanne vihdoin ratkaistua. Tämän jälkeen ymmärtää tosin helpommin prosessin ongelmia: vuosien soutamisen ja huopaamisen jäkleen luottamus on heikkoa, ja siksikin toimintatapa piti purkaa hyvin selvästi auki.Olennaista jatkossa ovat seuraavat asiat:- Kaupunginhallitukseen asti kaavaa ei voi päästää, jos siinä ei ole selkeitä vaihtoehtoja. En tosin epäile, etteikö näitä tulisi. Tiedossa on useammalta toimistolta tilattavat vaihtoehtoiset havainnekuvat. Prosessia seurataan lautakunnassa tarpeen mukaan, valmistelu lienee valmis keväällä 2014.- Virkamiehet valmistelevat suojeluesityksen, jossa suojelumerkintä on asianmukainen (eli sallii riittävän muuttamisen mutta ei olennaisten piirteiden tuhoamista)- Kaupunginhallituksessa päätetään kaavan viemisestä valtuustoon suojelumerkinnällä tai ilman. Tästä pohjaesityksestä voidaan myös siinä vaiheessa äänestää.- Valtuustossa asia päätetään lopullisesti. Teoriassa suojelusta voidaan äänestää kaavasta erillisenä. Siinä ei tosin ole hirveästi järkeä. Erityisesti jos halutaan suojelumerkintä, ei vain säilyttämispäätöstä, kaava pitää palauttaa valmisteluun. Jos suojelumerkintä ei ole kaupunginhallituksen pohjaesityksessä, asia palaa kaupunginhallitukseen jossa muutos tehdään. Tässä vaiheessa ei pitäisi olla tarvetta palauttaa kaavaa enää lautakuntaan.Kaavoitusohjelmaa puitiin vielä jokunen tovi. Ohjelma on jo itsessään kunnianhimoinen ja monet asiat ovat periaatteessa tulossa valmistelusta jotain reittiä. Oli kuitenkin hyvä, että siellä korostetaan nyt mm. viheryhteyksiä tarkemmin, eikä niitä jätetä pelkästään "viherkudelman" sisäiseksi asiaksi. Kudelmat ovat uusi, kaavaprosessia kevyempi tapa tarkastella kaupungin eri osa-alueita kuten viher- ja virkistysyhteyksiä tai elinkeinorakennetta. Odotan niiden tuloksia mielenkiinnolla.Espoonväylä, joka on kallis hanke ja kulkee reippaasti Keskuspuiston länsiosan halki, on ongelmakohta kaavoitusohjelmassa. Risto Nevanlinna ehdotti liikenneverkkotarkastelua koskeneeseen kappaleeseen seuraavaa lisäystä, joka otettiin mukaan pohjaesitykseen:"Tässä yhteydessä ajantasaistetaan myös arviot espoonväylästä taloudellisia ja ekologisia seikkoja painottaen sekä selvitetään myös mahdollisuus uuden väylän korvaamiseksi esimerkiksi raideliikenteellä."Myös Kehä II:n jatke on ongelmallinen, ja tätä tulee pitää esillä jatkossakin. Alustavat suunnitelmat ovat osoittaneet hankkeen varsin epärealistiseksi, ja Helsingin päätös lykätä hanketta omalta osaltaan on vahva signaali siitä, että paukut kannattaa keskittää muuhun. Tätä kuitenkin kaavoitusohjelman mukaisesti vielä jatkotarkastellaan.