Vihreät puolustaa mahdollisuutta vaikuttaa kotiseutunsa asioihin

Espoon Vihreät ovat ottaneet kantaa kotiseutu- ja kaupunginosayhdistysten tuen jatkamisen  sekä kaupunginosa- ja lähidemokratian puolesta. Tavoitteena on tehdä Espoosta Suomen avoimin kaupunki.Demokratiaprojektissaan 2012 Espoon vihreät keräsi ideoita siitä, miten Espoo voisi toimia nykyistä avoimemmin. Esimerkiksi valmistelun ja päätöksenteon pyritään löytämään uusia ja entistä parempia keinoja parantaa vaikutusmahdollisuuksia.Vaikuttavamman demokratian työpajassa keskiviikkona 8.2.2012 ideoitiin miten Espoo kaupunki voisi toimia vielä avoimemmin kuin tällä hetkellä, ja avata uusia väyliä vaikuttaa päätöksentekoon. Tavoitteena oli muotoilla konkreettisia, toteutettavissa olevia ehdotuksia jotka voivat tulla osaksi arkisia toimintatapoja. Muistio toimitettiin kaupungille: 

 Vaikuttavamman demokratian työpaja 8.2.2012MuistioMuistion kirjasi illan muistiinpanojen pohjalta Tony Hagerlund.Espoon vihreä valtuustoryhmä järjesti 8.2.2012 Espoon valtuustotalolla seminaarinasukasvaikuttamisesta ja demokratian kehittämisestä Espoossa.Illan aikana jakaannuttiin kolmeen työpajaan. Yhdessä työpajassa arvioitiin nykyisiävaikutusmahdollisuuksia, toisessa pohdittiin asukasvaikuttamisen uusia muotoja jakolmannessa avoimuden lisäämistä valmistelussa.Työskentelymetodina toimittiin siten, että kussakin työpajassa mietittiin● Faktoja. Mitä kaikkea asiaan liittyy.● Huolia. Mikä asiassa huolettaa.● Ydinongelmat. Mitkä ovat keskeisimmät asiaan liittyvät ongelmat, joista käsin niitä voisimyös ratkoa.● Ratkaisuja. Millä tavoin ja mitä tehden huolia voidaan välttää ja ydinongelmia ratkaista.Tähän muistioon on kirjattu työryhmien tulokset sellaisenaan. Espoon vihreät käyvät kevään2012 aikana ideoita läpi ja työstävät esityksiä asukasdemokratian parantamiseksi. Muistiotoimitetaan myös kaupunginsihteeri Mari Immoselle otettavaksi huomioon kaupungin omassavalmistelutyössä.Asukasvaikuttamisen uudet muodotFaktat:1. Kanavia on paljon2. Osallistujien moninaisuus → paljon näkökulmia3. Suomenojalla on kokeiltu varhaista kommentointia4. Espoo halunnut kehittää asukasvaikuttamista (mm. asukasraadit kirjastoissa)5. Kaupunki maksaa tukea poliittisille ryhmille6. Selankissa (Suur-Espoonlahden alueella toimiva yhdistys johon kuuluvat jäseninä muutalueen yhdistykset) mukana kaikki paikalliset yhdistykset7. Espoossa paljon muuttoliikettä ja väliaikaista asumista, mm. opiskelijoita8. Halutaan vaikuttaa itseä koskeviin asioihinHuolet:1. Virkamiehet ja poliitikot eivät ota viestiä vastaan2. Ovatko katselmukset ym. tilaisuudet vaikuttavia3. Pitkälle valmisteltua on vaikea muuttaa4. Standardiratkaisut jäykistävät toimintaa, esimerkkinä Bodomin pyörätie5. Nuoret aktiivisia netissä, mutta pinnallista tietoa → miten vähemmän tietoiset voivatvaikuttaa6. Asuinalueet erilaisia, toimiiko samat menetelmät7. Onko heikko-osaiset, syrjäytyvät mukana päätöksenteossa?8. Turvallisuus- ja esteettömyyskävelyjä ei tehdä yhdessä → esimerkki lokeroitumisesta9. Monella kylällä ei ole edustajaa päätöksenteossa10. Asukasfoorumeista erilaisia näkemyksä toimivuudesta11. Onko asukasfoorumit resurssoitu riittävästi?12. Onko resurssoinnista tietoa? Monia tahoja tuetaan vähän, mutta tiedetäänkö ketkä ovatäänessä? Keitä pitäisi kuunnella?13. Suuri osa ihmisistä ei kuulu järjestöihin, vaikuttamistarve tulee kerran elämässä.14. Pyörätien linjaus vie enemmän huomiota kuin moottoritien (siis helposti keskitytäänpieniin yksityiskohtiin ja isot linjaukset menevät huomaamatta)15. Asenteellista tietoa esitylistoissa16. Nurinkurinen sopimuskulttuuri - onko asia jo sovittu?17. Paikallisylpeys kaupungin kannalta huono?18. Asukasfoorumeissa ei ole jatkuvuutta, kaavoituksen ym. seurantaa, vaantapauskohtaisia käsittelyjä19. Liikaa foorumeita: asukasraadit, -neuvottelukunnat, ja -foorumit + hyvinvointityöryhmä.Hajautuuko? Tarvitaanko niin monta?20. Lokeroituminen + vastaaminenYdinongelmat:1. Valmistelussa asukasvaikuttamisen ajoitus: voidaanko aloittaa alusta kun on josuunniteltu2. Kaikki osalliset prosessiin alusta lähtien kiinni3. Suunnitteluprosessi on liian lineaarinen -> tarvitaan verkostoitunut ja jatkuvasuunnitteluprosessi4. Alamaiskulttuuri5. Isot asukasmäärät → yhteys luottamushenkilöihin heikkenee6. Espoon sivujen haku ei toimi7. Kaikki päätöksentekoryhmät ilman vammaisia8. Onko yhteisöllisyyttä asuinalueilla?9. Ideat törmää byrokratiaan10. Mikä on Espoon asukas? Miten arvot ovat aistittavissa?11. Päätöksentekoa vaikea ymmärtää → ei osata vaikuttaa oikeaan aikaan ja oikeassapaikassaRatkaisut:1. Planning alerts, tekstiviestipalvel. Asukkaat voisivat saada tiedon asioita, joista ovatilmoittaneet olevansa kiinnostuneita tai ne liittyvät heidän asuinalueeseensa.2. Demokratiatilat eri puolilla, isot ilmoitustaulut marketeissa esittelemään paikallisiahankkeita.3. Kolme näkökulmaa: kansalaiset, hallinto ja markkinapuoli → konfliktinratkaisutoimimaan, järjestösektori4. Uusien käytäntöjen, kannanottamisen valtavirtaistaminen5. Lomake käsinkirjoitettuna asukasyhdistyksille6. Kaikkien ryhmien huomioiminen palveluja kehitettäessä7. Työntekijöillä oma työ + kehittäminen, joka sisältää asukkaiden kuuntelemisen8. *Asukasfoorumeissa paljon aikaa keskusteluille, mutta tarvitaan väliaikoja ymepävirallisille keskusteluille9. Kirjastot demokratiatiloina, hankkeiden esittelyä ja muuta toimintaa.10. Tilaisuudet ihmisten luo11. Pyöreän pöydän ritarit entresseen12. Oma kylä on kotiseutu13. Kaupunginosavaltuustot tai asukasneuvostot, alueneuvottelukunnat14. Asukkaiden oivallus → näkyviin15. Otetaan huomioon ketkä vaikuttavat ja mihin16. Kriittisen tiedon kurssi: miten tieto on tuotettu, asukastiedon läpikäynti17. Tervetuloinfopaketti uusille tulijoille: mistä sat tietoa, joku toivottamaan tervetulleeksi.18. Ikäihmisten työpajat vahustentaloihin, esimerkiksi Finnoo-projektista19. Kaupunginjohtajan kuuleminen on käytössä20. Asukkaiden ja asukasyhdistysten oltava aktiivisempia21. Päätöksistä “koeäänestykset” suuraluetasolla (esim. yhden alueneuvottelukunnantoiminta-alueella)22. Paikallisten tilojen ja ryhmien tukeminen, vasta kun tehdään yhdessä, niin siinä alkaatapahtua.Nykyisten vaikutuskeinojen arviointiFaktat:1. Asukasfoorumit eivät toimi kaikkialla2. ”Valta” avoimeksi3. Tietoa on rajallisesti, ei anneta/saada4. Forumit vieraita5. Vain pieni määrä osallistuu (mihin tahansa)6. Yritystä on ollut7. Kaupunki on petrannut omia asukasiltojaanHuolet:1. Ei koeta että vaikutetaan2. Ei oteta vakavasti3. Liian monipolvinen ketju (asukasyhdistyksissä)4. Asukasraadit ja -foorumit päällekäin?5. Kaupunki haluaa ohjata vapaaehtoisuutta. Paternalismista eroon.6. Pohjaavat liikaa nettiin7. Kuntalaisten tasa-arvo → osa foorumeista toimii, osa ei8. Miten organisoitua teemakohtaisestiYdinongelmat:1. Tieto ei kulje (valmistelu-kuntalainen)2. Vapaaehtoisten ”aktiivien” energia menee rutiineihin3. Palautteen, lausuntojen ja kirjelmien vaikutus on pieni tai epäselvä (ei tiedetä mikäniiden vaikutus on ollut, silloinkin kun ne ovat vaikuttaneet päätöksentekoon)4. Tilavuokriin menee yhdistysten rahoista iso osa5. Kaupunki ei rahoita6. Tieto suodattuu matkalla7. ”Projektitalous” ja ohjaaminen rahalla8. Miten valitaan foorumin jäsenet? Rajattu näkymä9. MIten pästä alkuun kun haluaa vaikuttaa?10. Soster asiat jäävät sivuun → hankala päästä käsiksiRatkaisut:1. Palataan alueneuvottelukuntiin (parannettuna)2. Kaupungin kautta ”yhdyskuntatyöntekijä” tukemaan toimintaa3. Alueneuvottelukunnat yhdistysten ”koordinoijaksi”?4. Ilmaisia tiloja järjestöille5. Asukaskokouksien viestintä kaupungin tuella6. Jos asukasfoorumeihin ”valitaan”, pitää rakentaa toimiva tiimi7. Saadaan rakennettua yhteisöllisyyttä8. Kaupunki maksaa kulut, asukkaat tuovat sisällön9. Tukea viestintään10. Enemmän asukasraateja11. Nettikeskustelut avuksi12. Vammaisneuvoston hyödyntäminen13. Finnoo-vision soveltaminena. Asukastilaisuuksien konseptoinnitb. Politiikkaa asukasiltoihinAvoin valmistelu ja poliittiset virkamiesvalinnatFaktat:1. Päätöksenteko ei ole avointa, asiakirjat tulevat liian myöhään2. Luottamushenkilöiden rooli heikko, voi vain hylätä tai hyväksyä3. Koko ajan kehitetään, on tehty töitä avoimuuden parantamiseksi4. Asiat on seurattavissa, asukkaankin näkökulmasta5. Ei ole poliittisesti tasapuolinen johto → vaikuttaa valintoihin valmistelussa6. Paljon tapahtunut avoimuudessa (virkamiehet vastaavat kysymyksiinkaupunkisuunnitteluvirastossa)7. Tiedotus parantunut kaupsun vireillä olevista asioista8. Kaavoitus on avoin prosessi9. Helsingissä asukastalot10. Nettisivut huonot → uudistettava espoo.fi11. Otetaan kantaa lähiympäristön asioihinHuolet:1. Mikä on päätösten perimmäinen tavoite, miten saadaan valmistelun taustat avoimestiesille?2. Riippuu poliitikosta miten toimii, voisi myös itse kehittää omaa toimintaansa yhteistyössäasukkaiden ja virkamiesten kanssa3. Osa toimii ja osa ei – kaikki ei huonosti4. Lautakunnassa ei voi tehdä aloitteita5. Asukkaat kokevat epäluottamusta järjestelmää kohtaan6. Toimijoiden välinen yhteistyö ei aina toimi7. Olisiko kaupungintalon purkupäätös tekemättä jos olisi pormestarimalli?Ydinongelmat1. Asukkailla ei ole tietoa mitä ollaan tekemässä → ei osata etsiä tietoa2. Suora kanava päätöksenteon ja ihmisen välillä puuttuu3. Liika liike-elämän ehdoilla toimiminen4. Sopimuskulttuuri piilossa5. Alamaiskulttuuri6. Valmistelu tehdään salassa, kuntalainen ei pääse käsiksi, ei edes luottamushenkilö7. Lait ja säännöt rajoittavat asukastoimintaa (esim. koulun keittiöiden käyttö)8. Luottamushenkilöiden työmäärä on suuri9. Oman viestin perille saaminen vaikeaa (virkamiehelle, luottamushenkilölle)10. Lautakunnassa ei ole alueen tuntemusta (esim. Pohjois-Espoo)11. Avoimuuden tahtotila puuttuu virkamiehiltä?12. Vuorovaikutusta tarvitaan, sähköposti ei riitäRatkaisut:1. Palautetta on kerätty, mutta ei voida hyödyntää, koska ei tiedetä milloin on käsittelyssä2. Tarvitaan hälytys – voi ilmoittautua oma-aloitteisesti seuraamaan tietyn alueen taiaihepiirin asioita3. Pormestarimalli4. Asukasyhdistyksiltä voisi kysyä etukäteen kantoja valmisteltavaan asiaan5. Etukäteen seminaarit asukkaille – luottamushenkilöille6. Kaupsun kokoukset avoimiksi tai nauhoitetaan7. Esteettisyys- ja esteettömyystietoa ja kokemusta päättäjille8. Valtuustolle se valta mikä kuuluu9. Lisää resursseja asukasdemokratiaan10. Kansalaiset voisi pakottaa tiedon avoimeksi11. Enemmän hyviä asioita, onnistumisia esiin12. Vaihtoehtojen seuraukset päätöksenteon pohjaksi13. Kirjastot demokratiatiloiksi + ostarit + yhteispalvelupisteet14. Kaikki valmisteluaineisto nettiin15. Kartta jossa vireillä olevat asiat (maankäyttö, palvelut)